Bolivian sosialistinen puolue MAS näyttää nyt todellisen luonteensa

Lokakuussa 2019 Boliviassa järjestettiin presidenttivaalit, joissa ehdolla oli taas Evo Morales. Opposition ehdokas oli Carlos Mesa. Evo Moralesin hallinto kutsui ennen vaaleja mm. Amerikan valtioiden järjestön edustajia valvomaan vaaleja. Kutsussa Morales lupasi kunnioittaa vaalituloksia.

Vaalien jälkeen Moralesille lojaali keskusvaalilautakunta julisti Moralesin voittajaksi, vaikka edellisenä päivänä laskennat osoittivat muuta. Amerikan valtioiden järjestön vaalitarkkailijoiden mukaan vuoden 2019 presidenttivaaleissa oli useita epäkohtia ja vaalitulokset olivat vilpillisiä. Boliviassa oli silloin suuria mielenosoituksia, armeija veti tukensa pois Evo Moralesilta, ja Morales pakeni maasta. Useita bolivialiaisia kuoli ja haavoitui protesteissa.

Moralesin pakenemisen jälkeen Boliviassa oli väliaikainen hallitus Jeanine Añezin johdolla. Áñezin hallinto toi maahan järjestystä ja hän lupasi järjestää uudet vaalit. Uudet presidenttivaalit pidettiin 18.10.2020. Vaaleissa ottivat mittaa oppositiossa oleva Evo Moralesin MAS-puolueen presidenttiehdokas Luis Arce Catacora ja Bolivian entinen presidentti Carlos Mesa. Arce Catacora eli Evo Moralesin puoluekaveri voitti.

Viikko sitten presidentti Áñezia ja kahta muuta entistä ministeriä vastaan annettiin pidätysmääräykset. Heitä syytetään kapinasta, terrorismista ja salaliitosta. Muut syytetyt olivat ehtineet poistua maasta, mutta Jeanine Áñez ei ja hän on vankilassa. Áñez kärsii korkeasta verenpaineesta, johon hänellä on lääkitystä. Kuuntelin Áñezin tyttären haastattelun, ja tyttären mukaan Áñez terveydellinen tilanne on heikentynyt ja sukulaiset eivät päässeet häntä katsomaan. Eilen Áñez siirrettiin toiseen vankilaan, ja selitys oli se, että toisessa vankilassa Áñez saisi hoitoa. Viranomaiset siis myöntävät epäsuorasti, että Áñez ei ole saanut tarvitsemaansa hoitoa.

Boliviassa ja ulkomaillakin ihmetellään, miksi nimenomaan Áñez joutuu nyt vastamaan poskettomista syytöksistä. Áñez parlamentin varapuheenjohtajana joutui tehtävään maansa järjestelmän velvoittamana. Boliviassa ei ollut mitään vallankaappausta, koska Morales itse lähti maasta. Ihmetystä herättää sekin, että nykyinen presidentti Luis Arce Catacora on pysynyt kauan hyvin hiljaa. Arvaten hän on MAS -puolueen raadikaalisiiven kovan painostuksen kohteena.

Tiedotusvälineissä on arveltu myös sitä mahdollisuutta, että koska vallassa olevan MAS -puolueen propagandan mukaan Boliviassa tapahtui vuonna 2019 vallankaappaus (Wikipedian suomekielisessä versiossa toistetaan tätä mantraa!), Evo Morales ja hänen puolueensa vaatisivat takaisin presidentin virkaa. Joka tapauksessa Bolivian sosialistinen puolue MAS näyttää nyt todellisen luonteensa, ja on aloittanut noitavainoja eri mieltä olevia vastaan. Tällä hetkellä myös muut oppositiossa olevat joutuvat kovan vainokampanjan kohteeksi. Bolivia on ajautumassa Venezuelan ja Nicaraguan tielle, varoitetaan medioissa.