Kolumbia populismin puristuksessa

Kolumbiassa syntynyt kirjailija Gabriel García Márquez

Viime sunnuntaina Kolumbiassa pidettiin presidenttivaalit. Ennakkosuosikki, vasemmistoehdokas Gustavo Petro, sai 40% äänistä, noin 8,5 miljoonaa ääntä. Tämä äänimäärä ei riitä voittamaan ensimmäisellä kierroksella, kuten vasemmistokoalition keskuudessa oli toivottu.

Kolumbian presidenttivaalien suurin yllätys on se, että toiseksi tuli 77-vuotias populisti Rodolfo Hernández, joka sai noin 28% äänistä, eli noin 6 miljoonaa ääntä. Hernández nousi raketin lailla viime viikkoina oikeiston Federico (Fico) Gutierrezin ohi.

Hernándezia tituleerataan ”kolumbialaiseksi Trumpiksi”. Titteliin on monta syytä, kuten se, että Hernándezin puhetyyli on joskus sopimatonta ja hän puhuu kansan kielellä. Hernández on miljonääri, joka on tullut tunnetuksi sosiaaliprojektien kautta köyhille rakennettavista taloista. Hänestä on kampanjassa tehty menestyvä yrittäjä, joka on unohdettujen palveluksessa – juuri kuten Trump mainostaa itseään.

Hernández on koulutukseltaan insinööri, ja hän käyttää titteliään ahkerasti. Sen lisäksi hän esittäytää politiikan ulkopuolelta tulleena, joka vastustaa vanhoja puolueita ja perinteisia poliitikkoja. Hän siis on kuin Kolumbian Macron tai USA:n Trump.

Hernández, joka kampanjoi somessa ja käyttää TikTok-tiliään ahkerasti, sanoo vastustavansa myös korruptiota, vaikka hän itse on epäiltynä korruptiosta. Hernández on ollut Bucaramanga -kaupungin pormestari. Hän ei ole täysin politiikasta tietämätön.

Hernández tunnetaan myös siitä, että hän vuonna 2016 sanoi ihailevansa Hitleriä, ja vaikka myöhemmin hän pyysi sanojaan anteeksi, hänet tullaan aina muistamaan siitä. Hernándezia kuvaillaan seksuaalivähemmistöjen vastaisena. Hernándezin motto on ”Donde nadie roba la plata alcanza.”. Jotenkin siihen suuntaan, että ”rahaa riittää, kun kukaan ei varasta”.

Jotta Hernándezista tulisi Kolumbian presidentti, hänen tulsi saada ainakin Fico Gutiérrezin äänet. Gutiérrez sai noin 5 miljoonaa ääntä. Gutiérrez on jo antanut tukensa Hernándezille.
Vasemmiston Petron mahdollisuudet päästä kolmannella yrityksellä presidentiksi eivät näytä nyt kovin helpoilta, ja ehkä siksi sunnuntaina puheessaan omille kannattajille Petro aloitti kampanjansa Hernándezia vastaan. Petro kysyi kolumbialaisilta, haluavatko he tehdä itsemurhan äänestämällä Hernándezia. Näyttää kuitenkin siltä, että oikeistolaisille kolumbialaisille Petron äänestäminen olisi juuri se itsemurha.

Petro tunnetaan entisenä sissinä, joka ihaili Venezuelan Hugo Chávezia. Nykyinen Petro antaa kuvan edistyksellisestä vasemmistosta, joka kunnioittaa demokratiaa, taistelee ympäristön hyväksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Petro on karismattinen, 62-vuotias ehdokas, ja kun häntä kuuntelee on kuin protestanttilahkon pappi puhuisi. Pehmellä ja vakuuttavalla äänellä hän lupaa kaikkea maan ja taivaan väliltä. Häntä kuitenkin kuvataan populistisena ja autoritaarisena johtajana. Oikeiston kampanja Petroa vastaan keskittyy siihen, että Petro presidenttina veisi Kolombia Venezuelan suuntaan.

Petron ja Francia Márquezin vaaliohjelma on hyvin pitkä. Julkisuudessa on puhuttu eniten siitä, että Petro esittää, ettei antaisi lisää etsintälupia öljy-yrityksille. Petro esittää hyviä sosiaalisia uudistuksia ja kustantaa niitä nostamalla rikkaiden veroja. Petro lupaa lakkauttavansa asepalveluksen. Petro lupaa, että valtio työllistäisi kaikki töitä haluavat. Ilman muuta tämä toimeenpide vaatisi suuria summia rahaa.

Olen katsonut erilaisia arvioita Kolumbian presidenttivaaleista, ja näyttää vahvasti siltä, että 19.6. pidettävällä toisella kierroksella kolumbialaiset valitsevat vasemmistopopulisti Petron ja oikeistopopulisti Hernándezin väliltä.

Toisin kuin Hernándezilla, Petrolla on vahva poliittinen koneisto takanaan, ja hän pystyy sovittelemaan muiden puolueiden kanssa. Hernándezin kohdalla on arvoitus, miten hän pystyisi yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa tahtonsa eteenpäin viemiseksi. Hernándezin Kolumbiasta voisi tulla El Salvadorin kaltainen totalitaristinen maa, ja Petron Kolumbiasta kovan vasemmiston totalitaristinen maa.

Latinalaisessa Amerikassa trendi on nyt se, että äänestäjät haluavat muutoksia politiikassa. Kaikissa viime vuoden vaaleissa (paitsi Nicaraguan vilpillisissä presidenttivaaleissa) on äänestetty muita kuin vallan kahvassa olevia vaihtoehtoja.

Kolumbiassa on lähes 50 miljoonaa asukasta, josta 40 miljoonaa äänioikeutettua. Kolumbia on ainut Latinalaisen Amerikan maa, joka tekee yhteistyötä NATO:n kanssa.

0
amgs
Sitoutumaton Lohja

Puoluepoliittisesti sitoutumaton valtuutettu (2021-2025). Jokainen meistä on arvokas! Tässä esitän ainoastaan omia näkemyksiä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteen maisteri (YTM). Valmistuin Tampereen yliopistosta. Opiskelin journalismia, aikuiskasvatusta ja filosofiaa. Suoritin opintojani suomen kielellä. Äidinkieleni on espanja.
Forbes Centroámerica on listannut elo-syyskuun numerossaan sata Keski-Amerikan vaikutusvaltaisinta naista vuonna 2020. Olen yksi niistä sadasta.
Kuntavaaleissa 2020 sain 141 ääntä. Kiitos!
Ikkalan kyläyhdistyksen sihteeri
Suomi-Nicaragua -seuran hallituksen jäsen
Toimittajat ilman rajoja -järjestön jäsen
Kotisivu: http://anasorainen.blogspot.fi/
tai
https://anamariagutierrezsorainen.wordpress.com/au...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu