Valtuutettujen määrän pienentäminen on vaikuttamisen ja demokratian kaventamista

Lohjan kaupungintalo

Lohjan valtuuston kokouksessa (11.11.2020) päätetään kiintiöpakolaisten ottamisesta. On mielenkiintoista nähdä kuinka nyt vaalien lähestyessä moni valtuutettu käpertyy ja pelkää äänestäjien ärsyttämistä. Miksi haavoittuvassa asemassa olevien auttaminen ärsyttäisi tiettyjä äänestäjiä? Kirjoitin aiheesta edellisessä postauksessani.

Kaupunginvaltuuston kokousasialistalla on esitys kaupunginvaltuuston valtuutettujen määrän säilyttämisestä entisellään, eli 51, valtuutetulla tulevalla valtuustokaudella 2021-2025. Kaupunginhallituksen kokouksessa kokoomuslaiset edustajat esittivät valtuutettujen määrän pienentämistä 43:een. Ei ole yllätys, että esitys tehdään nyt kuntavaalien lähestyessä, koska sillä voidaan näyttää äänestäjille, että “me haluamme kärsiä luottamushenkilöiden menosta”. Oikeasti isommat säästöt syntyisivät virkakoneistoa keventämällä, mutta sitä ei haluta tehdä. Teen selväksi, että en ole ajamassa henkilökunnan potkujen antamista. Selväksi teen kuitenkin, että esitys valtuuston koon pienentämisestä on populistinen. Sillä päätöksellä kavennetaan haja-asutusalueilla ja erityisesti liitoskunnissa asuvien lohjalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Jo nykyisellä valtuustokaudella on nähty, kuinka Lohjan valtuustossa, virkamiesten esityksissä ja luottamushenkilöiden päätöksissä ajetaan etupäässä Lohjan keskustan kehittämistä. Vuodesta toiseen Nummella, Pusulassa, Sammatissa, Karjalohjalla ja muissa kylissä asuvat ovat huomanneet, kuinka heistä tulee vain veronmaksajia ja palvelut karkaavat kauemmaksi.

Valtuutettujen määrän pienentäminen vähentäisi haja-asutusalueiden lohjalaisten mahdollisuuksia saada omia valtuutettuja Lohjan keskustassa toimivaan valtuustoon.

Turun yliopiston politiikan tutkija Erkka Railo on sitä mieltä, että valtuustojen koon pienentämisellä voi olla suuret kielteiset vaikutukset erityisesti pienpuolueisiin.

Moni päättäjä sanoo, että onhan lähidemokratia olemassa. Lähidemokratia on hieno idea, mutta sen toteutus ei toimi niin loistavasti kuin se voisi. Syynä tähän on mm. se, että harvalla kyläaktiivilla on aikaa käydä kokouksissa. Etäkokousmahdollisuuksista voitaisiin oppia. Kokouksia voitaisiin myös videoida ja julkaista, ja sitten kyläläiset voisivat kommentoida niitä ja esittää ajatuksiaan. Valtuusto on se paikka, jossa tärkeitä päätöksiä tehdään.

Valtuutettujen määrän pienentäminen on vaikuttamisen ja demokratian kaventamista.

amgs

Jokainen meistä on arvokas! Tässä esitän ainoastaan omia näkemyksiä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteen maisteri (YTM). Valmistuin Tampereen yliopistosta. Opiskelin journalismia, aikuiskasvatusta ja filosofiaa. Suoritin opintojani suomen kielellä. Äidinkieleni on espanja. Forbes Centroámerica on listannut elo-syyskuun numerossaan sata Keski-Amerikan vaikutusvaltaisinta naista vuonna 2020. Olen yksi niistä sadasta. Kuntavaaleissa 2017 sain 112 ääntä. Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen Lohjan vammaisneuvoston jäsen Ikkalan kyläyhdistyksen sihteeri Suomi-Nicaragua -seuran hallituksen jäsen Kotisivu: <a href="http://anasorainen.blogspot.fi/" title="http://anasorainen.blogspot.fi/">http://anasorainen.blogspot.fi/</a> tai <a href="https://anamariagutierrezsorainen.wordpress.com/author/anamariagutierrezsorainen/" title="https://anamariagutierrezsorainen.wordpress.com/author/anamariagutierrezsorainen/">https://anamariagutierrezsorainen.wordpress.com/au...</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu