Mistä työttömyys johtuu?

Tilastokeskus julkisti tänään (24.3.2015) viimeisimmät madonlukunsa työttömyydestä, ja myös eri puolueiden keskuudessa alkaa vihdoin olla jonkinasteinen konsensus siitä, että työttömyys on merkittävimpiä ongelmia mitä tässä maassa on.

Yhtä mieltä ei kuitenkaan olla työttömyyden syistä, ja tämän takia myös ehdotetut korjaustoimenpiteet ovat hakuammuntaa, ja osittain ristiriitaisia. Luonnollisesti minulla on omat ehdotukseni, mutta en tässä kirjoituksessa aio mennä niihin, vaan haluan pureutua tärkeämpään kysymykseen – mistä Suomen korkea työttömyys johtuu?

Jos yksittäistä syytä pitää hakea, esitän ehdolle Iiro Viinasen 90-luvulla esittämää lausetta: "Emme pärjää toistemme paitoja pesemällä". Vaikka Viinanen ilmeisesti tarkoitti sitä, että Suomi ei pärjää ilman vientiä, niin lause on usein tulkittu niin, että toisemme paitojen pesemisessä ei ole mitään järkeä.

Haluan nyt korjata tämän väärinkäsityksen – olen jopa valmis väittämään, että ihmiskunnan nykyinen elintaso perustuu pääosin siihen, että olemme oppineet pesemään toistemme paitoja. Myönnettäköön että ajatus ei ole omani, vaan sen esitti Adam Smith hieman toisin sanoin 250 vuotta sitten aloittamalla kirjansa näin:

"The greatest improvements in the productive powers of labor, and the greater part of the skill, dexterity, and judgment, with which it is anywhere directed, or applied, seem to have been the effects of the division of labor."

Division of labor suomentuu erikoistumiseksi, ja vaikka automaation (äärimmilleen viedyn erikoistumisen) hyödyt osataan Suomessa käsittää, kompastumme kansakuntana siihen, että hyljeksimme palveluita.

Taustalla on ollut vasemmiston huoli "piika-renki-yhteiskunnasta", mutta yhtälailla keskustan "pidetään koko maa asuttuna" agendasta, sillä lyhyet etäisyydet ovat edellytys palveluyhteiskunnalle.

Äärimmilleen vietynä palveluiden vastustaminen näkyy nykyisentasoisena työn verottamisena: joudumme tekemään noin kolme-neljä tuntia töitä ostaaksemme tunnin omaa työtämme. Laskea kuitenkin osaamme, joten moni ottaa palkatonta lomaa remontoidakseen omaa taloaan, sen sijaan että palkkaisi ammattimiehen joka tuohon työhön olisi koulutukseltaan ja työkaluiltaan erikoistunut.

Toisaalta, vaikka remontoiminen on vain yksi esimerkki, merkittävä osa meistä kokkaa omat ruokansa, huoltaa oman polkupyöränsä, leikkaa ruohonsa, kolaa lumensa, siivoaa oman kotinsa, ja tietysti – pesee omat pyykkinsä 40 tuntisen työviikon päälle, sen sijaan että ostaisi nämä palveluina. Ja nämä ovat siis vain esimerkkejä, omat suosikkisi voit lisätä listaan miettimällä, että mitä et itse haluaisi tehdä.

Täystyöllisyyden vallitessa tämä voisi olla järkevääkin, mutta nykytilanteessa ei niinkään, sillä tilastointitavasta johtuen meillä on satojatuhansia henkilöitä joilla on aikaa  enemmän kuin he haluaisivat.

Ja ei, älkää tulkitko tätä niin, että haluaisin työttömät pakkotöihin muita palvelemaan, tai että et saisi tehdä omia lumitöitäsi jos haluat. Haluan Suomen jossa näissä asioissa voisi oikeasti tehdä haluamansa valinnan puolin ja toisin. Ja tietysti Suomen jossa työttömyysaste on samalla aika paljon alempana.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu