Pankit ovat panttilainaamoja

Helsingin Sanomien tiedekolumni Velka on välttämättömyys (30.11.2015) sai monelta negatiivisen vastaanoton. Mm. Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen kommentoi kolumnia näin:

"Jos haluat tietää, mitä uskomustaloustieteen piirissä tapahtuu, niin HS:n tiedekolumni on oivallinen uutislähde."

Ja Juhana Vartiainen hieman lievemmin näin:

"Tässä on oikeita aineksia mutta silti aikamoista mutuilua. Taloustiede on vapaata riistaa?"

Jäin miettimään, että minkä hiton takia rahajärjestelmämme selittäminen on niin vaikeaa, ettei se tunnu onnistuvan kansantajuisesti niin Hesarilta kuin keneltäkään muultakaan. Taustalla kummitteli lainaus Einsteinilta:

"If you can't explain it simply, you don't understand it well enough."

Jos suhteellisuusteoria voidaan esittää (melko) kansantajuisesti, niin ei luulisi että rahajärjestelmä on sen vaikeampi, siispä tuumasta toimeen. Parin päivän miettimisen jälkeen päädyin tähän:

Pankkijärjestelmä toimii kuten panttilainaamot, sillä erotuksella, että pankin kassassa ei ole rahaa, vaan pankki luo rahat tyhjästä panttia vastaan panttaajan tilille.

Niin kauan kuin pantit ovat reaaliomaisuutta (asuntoja, osakkeita, kultaharkkoja, taidetta, raaka-aineita…), systeemi on erinomainen – kuka tahansa jolla on omaisuutta saa halutessaan käyttöönsä omaisuuttaan vastaavan määrän rahaa. Jos jätät lainan maksamatta, pankki pitää pantin ja olette sujut.

Rahan määrällä yhteiskunnassa ei ole mitään merkitystä, kyse on vain kirjanpidosta (kiitos Tuure Parkkinen), jossa omistat joko rahaa tai pantin, muttet molempia.

Myöskään korkoa ei kannata demonisoida, se ei ole maailman talouskriisin syy, vaan kriisin syy on siinä, että pankin ovelle ilmestyi pukumies, joka tarjosi pantiksi lupauksia reaalisen pantin sijaan.

Tämä tapahtui valtionlainojen muodossa, ja nämä lupaukset osoittautuivat katteettomiksi. Perimmäinen vika on järjestelmässä, joka arvosti (ja edelleen arvostaa) katteettomat lupaukset kullan arvoiseksi. Määrällisesti järjestelmässä olevien katteettomien lupausten arvo lasketaan tuhansissa miljardeissa.

Tämä ei olisi niin suuri ongelma, jos yhteiskuntamme verenkierto, eli maksujärjestelmä, ei olisi pankkien yhteydessä – nykysysteemissä katteettomien lupauksien riskin realisoituminen veisi pankit nurin, joka halvaannuttaisi koko yhteiskunnan, sekä hävittäisi sekä kansalaisten pantatun omaisuuden, että pantin vastineeksi saadut rahat.

Ratkaisu on erottaa maksujärjestelmä pankeista perusinfraksi (verattavissa sähköön ja veteen), sallia kansalaisten tilinsiirrot keskuspankkitilille (turvaan) ja antaa pankkien kaatua virheisiinsä.

Niin kauan kuin katteettomilla lupauksilla on arvoa, maailmantalous ei tule toipumaan.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu