Vastine Kärkkäisen perustulokirjoitukseen Taloustaidossa

Vaikka Ripaus realismia perustulo-odotuksiin (TT 23.2.2016) on tietysti paikallaan – Olli Kärkkäinen käsittelee aihetta mielestäni tarpeettoman kyynisesti – lyömällä pöytään kasan ongelmia esittämättä lainkaan ehdotuksia mahdollisista ratkaisuista, lukijalle jää tunne että tehtävä on mahdoton.

Jotta asiaan saataisiin hieman lohtua, pyrin ehdottamaan tässä ratkaisuja joihinkin esitettyihin haasteisin:

Vanhempiensa luona asuvat nuoret – lisäkustannus 500 miljoonaa, syrjäytymisriski

Syrjäytymisriski on todellinen, joskin ratkaisu on yksinkertainen – asetetaan perustulo maksettavaksi sataprosenttisesti vasta ikävuodesta 23 (tai 20, tai muu sopiva luku), tätä nuoremmille maksetaan lapsilisää, joka on 50% (tai 30% tai muu sopiva prosentti) perustulosta.

Täysi-ikäisen nuori opiskellessa tai työskennellessä yhteensä täysipäiväisesti hänelle maksetaan 100% perustuloa.

Kustannusvaikutus tällä tietysti on, mutta huomattavasti pienempi kuin esitetty 500 miljoonaa, arvioisin sadan miljoonan luokkaa, jonka pystyy kuittaamaan kyllä vähenevällä byrokratialla (esim. Kelan organisaatiokulut ovat melkein puoli miljardia, kyllä tuosta niistää satasen pois byrokratiaa vähentämällä).

Sitäpaitsi, jokainen vanhempiensa luona asuva nuori vapauttaa yhden vuokra-asunnon jonkun sitä tarvitsevan käyttöön, joka taas laskee vuokria ja sitä kautta asumistukia.

Osittainen perustulo ei tee työnteosta aina kannattavaa

"Merkittävimpiä syitä kannustinloukkuihin Suomessa ovat asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnainen työttömyysturva." Näin on – ja asumistuki on muutenkin haitallisin tukimuotomme.

"Siksi mikään osittainen perustulomalli, jossa nämä etuudet säilytettäisiin, ei voi merkittävästi parantaa työnteon taloudellisia kannustimia."

Tämä ei taas pidä paikkaansa, sillä paholainen asuu yksityiskohdissa – perustulon ei tarvitsekaan poistaa tuloloukkuja kaikilta, vaan riittää että se poistaa tuloloukkuja vähiten tukia jo nykyisellään nauttivilta – riippuen siitä mille tasolle perustulo asetetaan, tuloloukut poistuvat kaikilta, jotka nykyisellään saavat tukea alle tuon summan muodossa tai toisessa

Esim. 600 euron perustulo poistaisi tuloloukut kaikilta opiskelijoilta, sekä merkittävältä osalta nuoria – jälkimmäiset ovat juuri heitä, jotka syrjääntyvät työmarkkinoilta nykyisen tukimallin takia. Summan kasvaessa tuloloukut poistuvat yhä useammilta, mutta liian suureksi summaa ei voi kasvattaa, sillä se alkaisi syödä insentiiviä käydä töissä.

Mitä ansiosidonnaiseen tulee, niin perustulomallin ei mielestäni tarvitse ottaa kantaa siihen, joskin siihen liittyvät kannustinloukut on korjattavissa lyhentämällä kestoa, sekä laskemalla tukisummaa lineaarisesti alusta loppuun (alussa 100%, lopussa 0%), sekä sallimalla yrittäminen ansiosidonnaisella.

Asumistuki on syytä leipoa perustuloon mukaan, kuten aikaisemmassa kirjoituksessani esitän.

Toimeentulotukea tullaan tarvitsemaan perustulon jälkeisessäkin maailmassa – yllättäviä asioita tapahtuu, ja turvaverkkoa tarvitaan. Paradoksaalisesti, perustulo helpottaa eniten niiden elämää, jotka eivät sosiaaliturvakoneistoa tarvitse. Perustulon merkittävin kannustinvaikutus onkin siinä, että se saa ihmiset pyrkimään tuohon joukkoon ja pysymään siellä – se, että ensimmäistäkään lappua ei tarvitse täyttää on vapauttava tunne.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu