Kaverikapitalismi ja kilpailu – Stubb, Orpo ja Lepomäki

Matti Apunen kirjoitti Hesariin hiljattain, että Kokoomus etsii pelastajaa, mutta oikeasti se tarvitsisi uuden päämäärän (HS 10.5.2016):

"Mihin kokoomusväki pyrkii, paitsi yleiseen miellyttävyyteen ja mukavuuteen?"

Uskon, että kyse ei ole siitä, etteikö puolueella olisi päämäärää, ongelma on siinä, että sitä ei voi sanoa ääneen. Tuomas Enbuske kiteytti tuon päämäärän (15.4.2016):

"Se ääliömäisyys, että taksiala on edelleen voimakkaasti säännelty, on ennen kaikkea kokoomuksen ja keskustan vika. Ne väittävät kannattavansa markkinataloutta, vaikka oikeasti ne edustavat kaverikapitalismia. Se tarkoittaa omien Lions Club -kavereiden ja vaalirahoittajien bisnesten suojelua."

Mitenkään muuten ei ole selitettävissä puolueen vastentahtoisuutta purkaa apteekkimonopoli (joka on vuodessa satojen miljoonien tulonsiirto veronmaksajilta ja kuluttajilta apteekkareille), muuten pienentää tulonsiirtoja hyväosaisille (esim. asumistuki), tai hinku ajaa hallintarekisteriä kuin käärmettä pyssyyn.

Tarvittiin keskustalainen liikenne- ja viestintäministeri, jolle kansansuosio ei ole elämän tarkoitus, ennen kuin Suomessa alettiin tehdä joitakin kilpailua edistäviä päätöksiä, kuten kauppojen aukiolojen vapauttaminen, sekä VR:n monopolin nakertaminen.

Kilpailu on kaverikapitalismin pahin vihollinen. Paradoksaalisesti niin ovat julkisetkin palvelut, eli tässä suhteessa vasemmisto jo näennäinen oikeisto (Kokoomus) ovat löytäneet toisensa kauan sitten.

Kokoomuksen puoluejohto on ymmärtänyt, että Lepomäen puheenjohtajuus, tai edes sen harkitseminen, nakertaa puolueen peruskiveä – kaverikapitalismia. Nykyisen puheenjohtajan suosio on sen verran pohjamudissa, että Lepomäen ja Stubbin välille olisi syntynyt todellista kilpailua ja keskustelua, joka itsessään olisi ollut puolueelle haitallista.

Ratkaisu oli laittaa Orpo ehdolle, jolloin kisa käydään kahden samanmielisen kesken – näin Lepomäki marginalisoidaan (kts. kuvaliite), aivan kuten pienpuolueet vaaleissa. Orpo tulee tämän kisan voittamaan, ja Stubb pakenee jonnekin sopivaa palkkiovirkaan, veikkaisin Eurooppaan.

Sääli sinänsä, Suomen parhaaksi soisin Kokoomuksen muuttavan linjaansa, ja Lepomäki olisi ns. best bet siihen suuntaan.

Medialla on tässä oma vastuunsa, älkää marginalisoiko Elinaa – ainakaan te, jotka ette kaverikapitalisteihin kuulu.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu