Kansantalouden näkökulmasta kulutusluotot ovat verrattavissa koviin huumeisiin

Suomalaiset ottavat velkaa vauhdikkaasti – "Meno kuin ennen finanssikriisiä" (TS 9.8.2016):

"Pankinjohtaja kertoi meille, että nyt meidän kannattaa kaikin keinoin myydä asiakkaille luottoja. Pankki maksaisi meille 30 euroa jokaisesta myydystä luotosta. Mietin itsekseni, että mehän olemme tavaratalo – eikö meidän pitäisi myydä tavaroita eikä luottoja?"

Ehkä pitäisi, muttei varsinaisesti kannata, sillä luotot ovat tuotteita, joiden valmistus, varastointi sekä logistiikka on käytännössä ilmaista. Tämä tekee niistä täydellistä myytävää, ei huolta varaston happanemisesta käsiin, eikä edes varkauksista, sillä luotonottajan tiedoilla rahat saa perintätoimiston suosiolla avustuksella tarvittaessa selkänahasta.

Ja myyjäthän myyvät, siitä huolimatta että Pikavippikierteille piti tulla loppu, mutta lainat vain kasvavat – velkasotku voi olla helposti 30 000 e (Yle 30.7.2016) ja että Suomalaisilla on maksuhäiriöitä ennätysmäärä (Yle 4.4.2016)

Kun eduskunta vuonna 2013 asetti korkokaton alle 2 000 euron pikavipeille, se oli periaatteessa hyvällä asialla, mutta joko ymmärrys tai uskallus loppui kesken – kotitalouksille myytävistä kulutusluotoista ei nimittäin ole mitään kansantaloudellista hyötyä.

Tämän väitteen todistus on triviaali – kulutusluotto mahdollistaa kuluttamisen ennen säästämistä, mutta kansantalouden kannalta ei ole merkitystä tapahtuuko kulutus ennemmin tai myöhemmin. Kulutusluotot siis vain siirtävät kulutusta tulevaisuudesta nykyhetkeen.

Jos hyväksymme sen, että kulutusluotoista ei ole kansantaloudelle mitään hyötyä, herää kysymys, että onko niistä jotain haittaa? Tämänkin väitteen todistus on triviaali, siihen tarkoitukseen käyvät maksuhäiriömerkinnät.

Jos yrittäisit tuoda markkinoille tuotteen, joka antaa käyttäjälleen lyhyen nautinnon, mutta tuhoaa satojen tuhansien elämän, kuinkahan sinulle kävisi?

Kulutusluotot ovat sekä kansantaloudellisesti että kansanterveydellisesti vakava ongelma, joka on verrattavissa koviin huumeisiin.

***

Haasteena pyydän ketä tahansa osoittamaan väitteeni vääräksi, sillä huomiolla että rajaan kulutusluotot nimenomaan käytettäviksi kulutukseen, ei investointeihin (esim. asuntolaina, joissain harvoissa tapauksissa myös autolaina).

Tämän lisäksi myönnän, että esim. luottokorttien tapauksessa globaalisti toimivasta maksujärjestelmästä on kansantaloudellista hyötyä, mutta maksujärjestelmä ei vaadi toimiakseen luotto-ominaisuutta.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu