Valtion tuet tulisi minimoida

Edellinen kirjoitukseni Perustuslakioppineella on mökki saaressa kirvoitti kiivasta keskustelua puolin ja toisin, tiivistelmänä kyse oli siitä, kuinka suuri osuus Turun saariston asukkaiden pitäisi itse maksaa lauttakyydeistään.

Ehkä olennaisempi kysymys jäi pohtimatta – pitäisikö mahdollisen julkisen osuuden tulla paikallisilta kunnilta vai valtiolta?

Alkuperäinen IS:n uutinen (29.12.2016) sivusi tätä, ja Naantalin kanta tulee selväksi:

"Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että kunnat myöntäisivät avustusta saaristoliikenteen maksuihin. Naantalin kaupunki on lausunnossaan todennut, että kustannusten siirto valtiolta kunnille ei laske kustannuksia eikä kehitä toimintaa.

Naantalin kaupungin mukaan valtion tulisi edelleen vastata saaristoliikenteestä kokonaisuudessaan. Kaupunki pitää myös epätodennäköisenä, että Naantalin alueelle syntyisi markkinaehtoisia liikennepalveluita."

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote (lvm.fi 17.11.2016) kertoo, että kyseessä on 17,5 miljoonan vuotuisesta potista.

Valtion tuet ovat ongelmallisia siitä syystä, että niiden vastaanottajalta häviävät kannustimet tehostaa toimintaansa, sillä tuki valuu paikalliseen elinkeinotoimintaan ja työllistämiseen – kuntien kannattaa siis pyrkiä aina maksimoimaan valtion tuet.

Samaan ongelmaan törmäsimme kirjoituksessani Asumistuki valtiolta kunnille!, kaupunkien ei kannata hillitä asumiskustannuksia, vaan päin vastoin maksimoida ne, koska tällöin asumistuet maksimoituvat – asumistukijärjestelmän vuosittainen kustannus lähestyy 2 miljardia (HS 21.8.2016), eli kyseessä on merkittävä ongelma.

Valtion tuet ovat yhteensä 34,3 miljardia vuosittain (kts. kuvaliite), ja ainakin osa näistä olisi kokonaisuuden kannalta parempi siirtää kuntien vastuulle, vähentäen valtion verotusta, mutta toki kasvattaen kunnallisveroa.

Tarkemmat kalkyylit jätän mielelläni VM:n virkamiehille vuodelle 2017.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka on leipätyössään allokoinut kustannuksia globaalissa organisaatiossa

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu