Kuntavaalit Helsingissä osa 2: Puolueet pois kuntien kukkarolta

Mitä julkisen rahan käyttöön tulee, läpinäkyvyys on erittäin tavoiteltavaa.

Liberaalipuolueen Helsingin kuntavaaliohjelmassa on kappale:

"Helsingin poliittisen päätöksenteon tulee olla täysin avointa kaikissa päätöksenteon vaiheissa. Tämän lisäksi kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden pöytäkirjat sekä kirjanpito pitää olla kaikkien saatavilla verkossa, esimerkkinä Länsimetro Oy."

Syy tähän on siinä, että julkista rahaa on kivaa lapioida itselle tai kavereille:

Opetusviraston korkea virkamies vangittu epäiltynä törkeästä petoksesta – Poliisi: "Kaikkien aikojen suurin korruptiotutkinta" (Yle 18.1.2016)

Tai muuten vain hassata:

Poliisi tutkii: Espoon kaupunki kadottanut "monta kuorma-autollista" tietokoneita (HS 1.6.2015)

Mitä useampi pääsee dokumentteihin käsiksi, sen todennäköisempää on että väärinkäytöksiä ei tapahdu, tai niistä jää kiinni. 

Liberaalipuolueen kanta ei tässä asiassa ole mitenkään radikaali, tokihan muutkin puolueet haluavat estää yhteisestä kuormasta varastamista – ainakin silloin kun sen tekee joku muu.

 

Liberaalipuolueen puoluohjelmassa on yksi lause tämän laajemman, ja vähemmän tunnetun ongelman tiimoilta kappaleessa "Maan tapa on lopetettava":

"Suurten yhdistysten ja säätiöiden kirjanpidon on oltava avointa."

Syy siihen, miksi tämä lause on puolueohjelmassa selviää MOT dokumentista "Puolueet kunnan kukkarolla" (Yle Areena, 22.03.2013), jota voin jokaiselle kansalaiselle suositella. Pähkinänkuoressa kyse on siitä, että puolueet ohjaavat verorahaa joko suoraan vaalityöhön tai puolueen varallisuuden kasvattamiseksi – tämä on maan tapaa pahimmillaan, jota paikallisesti myös Turun taudiksi kutsutaan.

Koska puolueiden varallisuus on piilossa yhdistyksissä ja säätiöissä, kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka suuren omaisuuden ovat puolueet onnistuneet valtakunnanlaajuisesti verotuloja omaan taskuun ohjaamalla keräämään, mutta suuruusluokkaa voi hahmottaa Keskustan Nuorisosäätiöstä. Sen nettovarallisuus lasketaan sadoissa miljoonissa, ja muistamme sen vaalirahakohusta (30.1.2013).

Kaiken kaikkiaan puolueiden yhteisvarallisuus mitattaneen miljardeissa, ja merkittävä osa puolueiden toimintaa on tuon varallisuuden kasvattaminen. Tästä syystä eduskuntapuolueiden ohjelmista ei löydy vastaavaa kuin Liberaalipuolueelta – meillä ei ole mitään hävittävää tämän tunkion kääntämisessä. Huomattavaa on myös se, että Perussuomalaisten vastaavansuuntaiset suunnitelmat vaimenivat heti kun he rupesivat kerryttämään omaa "sotakassaansa" (Yle 24.4.2012).

Lupaan ja vannon, että niin kauan kuin minä vaikutan Liberaalipuolueessa, varallisuuden kerryttäminen ei ole puolueen päämäärä. Uskon myös, että jos puolueilta poistetaan lainsäädännöllä mahdollisuus harrastaa elinkeinotoimintaa ja kerätä varallisuutta, demokratia toimii hallintomuotona paremmin.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä yhteisestä kuormasta syöminen on väärin.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu