Vaalikone 2017 Osa 1: Alea iacta est

Teemu Kammonen kirjoitti kehitysblogissa, että "Bloggaajille avautui tänään mahdollisuus käsitellä US:n vaalikoneen teemoja myös Puheenvuorossa. Nämä blogipostaukset saavat vaalien alla erityistä huomiota blogipalvelussa." – pakkohan tilaisuuteen on tarttua.

Avasin vaalikoneen kysymyslistan eteeni, ja rupesin pureksimaan sitä – intuitiolla minusta oli tuntunut jo konetta täyttäessä, että kysymykset ovat vaikeampi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, ja yritän nyt selittää ensimmäisen viiden osalta miksi.

 

1. Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

Vastaukseni:

"Nuorien oikeudet eivät ole vanhojen oikeuksia vähempiarvoisia – pakottaminen ei ole oikea ratkaisu syrjäytymisriskiin, sen sijaan nuorille on tarjottava riittävästi erilaisia mahdollisuuksia."

 

Kysymyksen haaste – jos vastaat "eri mieltä", voit antaa kuvan ettet koe nuorisotyöttömyyttä ongelmana, jos vastaat "samaa mieltä", allekirjoitat samalla sen, että pakko on paras keino estää nuorten syrjäytymistä.

Omasta mielestäni paras keino motivoida on Aholan perustulomalli, mutta se sopii huonosti itse kysymykseen, sillä kysymys yksinkertaistaa todella paljon.

 

2. Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

Vastaukseni:

"Vanhempien, jotka ovat päivät kotona, pitäisi yleisesti ottaen hoitaa lapsensa itse. Heillekin on kuitenkin perusteltua sallia päiväkodin käyttö ajoittain, esim. työnhaun tai muun oman ajan tarpeen takia."

 

Jos vastaat eri mieltä, varhaiskasvatus ei ole sinusta tärkeää.

Jos vastaa samaa mieltä – veronmaksajien kaivo on pohjaton.

 

3. Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

Vastaukseni:

"En minä syö koulussa, joten mielipiteelläni ei ole väliä. Mielestäni oppilailta pitäisi ehdokkaiden sijaan kysyä mitä he haluavat syödä."

 

Alkuperäinen kysymys on kaksiulotteinen, ensinnäkin lihansyönnin eettisyydestä, ja toiseksi siitä, kenelle kuuluu valta päättää siitä mitä kouluissa syödään.

Parempi asettelu kysymykselle olisi ollut: Koulujen tehtäviin pitäisi kuulua myös kasvissyönnin edistäminen.

 

4. Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

Vastaukseni:

"Siltä osin kuin tilat ovat vajaakäytöllä, niitä kannattaa ja pitää luovuttaa yhdistysten käyttöön."

 

Kysymyksessä sekoittuu sekä julkisten tilojen tehokas käyttö, että mihin tiloja käytetään.

Toki tehokas tilankäyttö on järkevää, mutta ovatko kulttuuriyhdistykset etusijalla esim. liikuntakerhoihin? 

Parempi asettelu kysymykselle olisi ollut: Kunnan tulee tukea kansalaistoimintaa antamalla tilojaan ilmaiseksi kansalaisyhdistysten käyttöön.

 

5. Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

Vastaukseni:

"En tunne tilannetta riittävän hyvin, enkä ole pedagogi. Mielestäni opettajien pitäisi vastata tähän kysymykseen ehdokkaiden sijaan."

 

Tämä kysymys on hankala, se tekee mielipidekysymyksen asiasta, johon tiede ja tutkimus ei ole vielä kyennyt yksiselitteisesti vastaamaan.

 

***

Tätä kirjoitettaessani palaa mieleeni ylioppilaskirjoitukset, ja pitkän englannin koe. Kun aikoinaan tein koetta, suomessa oli ongelmana se, että oppilaiden englanninkielentaito oli niin hyvä, että mukana oli kysymyksiä, joissa oli useita oikeita ratkaisuja. Näin saatiin gaussin käyrän vaatimia eroja, jotta jyvät voitiin erottaa akanoista.

Vaalikonekysymyksia on ollut laatimassa alan asiantuntijat, ja luultavasti aika suuri raati. Olisi mielenkiintoista kuulla työryhmän perustelut sille miksi kone on laadittu kuten se on laadittu.

Tämän lisäksi vaalikoneen julkaisun jälkeen on tapahtunut myös yksi merkittävä muutos – alkuun Ylen kone näytti ehdokkaiden vieressä myös puolueiden sopivuuden, tämä on nyttemmin poistettu. Mikä syy tälle muutokselle on ollut?

Kysyn siksi, että tuo arvo näytti sen, kuinka kaukana ehdokas on puolueen keskiarvosta – sen näyttämättä jättäminen hyödyttää puolueita, jotka ns. "ampuvat haulikolla" ehdokkaidensa suhteen.

 

Kirjoittaja on Liberalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, joka on samaa mieltä itsensä kanssa.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu