Vastine perustulosta Martti Hetemäelle

Martti Hetemäen kolumni Perustulo, köyhyys ja tekoäly: osa 1 (vm.fi, 18.7.2017) on tarkoitushakuinen – se esittää oletuksia perustulosta, joita itse en allekirjoita.

Suurimpana ongelmana hän näkee perustulon liian korkean tason:

"On auki, missä määrin perustulo korvaisi tai muuttaisi työttömyysturvaa. Perustulo ja vuokran maksu merkitsisivät yksin asuvalle karkeasti 1 000 – 1 200 euron tosiasiallisia verottomia kuukausituloja ilman velvoitteita."

Realistinen perustulon taso on 600e kuussa ilman velvotteita – kaikki tämän päälle tuleva tuki olisi harkinnanvaraista ja tilapäistä. Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisen asumistukijärjestelmän purkamista – joillekin alueille voidaan mahdollisesti lisäksi maksaa korvamerkitsemätöntä elinkustannuslisää, itse en näe sitä edes tarpeellisena. 

Hetemäen selvästi suurin huoli on siinä, että perustulolla jäädään kotiin:

"Nyt tarjolla olevia ravintola-, hoito- ja siivoustöitä ei enää tarvitsisi tehdä perustulon vastineeksi."

Itse en pidä realistisena, että kansalainen jää 600e euron tuella loppuelämäkseen kotiin, sillä se tarkoittaa käytännössä huoneen jakamista toisen asukkaan kanssa, sekä loputonta makaroniruokavaliota.

Hänellä olisi siis perustulomallissa valinta – hankkia mitä tahansa töitä, osa-aikaisena tai ei, tai mennä sosiaaliviraston luukulle pyytämään lisää. Henkilökohtaisesti en luukulla aikaa viettänyt, mutta tiedän riittävän monta, jotka ovat, ja osaavat kertoa, että se ei ole mielekästä puuhaa.

Nykyjärjestelmän ongelma on siinä, että kannustimet kuitenkin ajavat luukulle, sillä tuloloukut nostavat marginaaliveron lähelle sataa prosenttia, joskus ylikin. Perustulo korjaa tämän ongelman, se tiputtaa marginaaliveron viiteenkymmeneen prosenttiin – se kirpaisee, mutta onhan perustulo jotenkin rahoitettava, ja tämä on sen hinta (Hetemäen toinen päähuoli on järjestelmän kalleus).

Hetemäki ottaa kantaa myös osallistumistuloon. Hänestä se on huono idea, ja olen samaa mieltä – kaikenlainen ilmaistyövoiman välittäminen sekä yksityiselle ja kolmannelle sektorille pitää lopettaa välittömästi, sillä se vääristää työmarkkinoita.

Hetemäen kolmas huoli on siinä, että perustulo mahdollisesti pidentäisi työttömyyttä. Siinä suhteessa hän haukkuu mielestäni väärää puuta, sillä ansiosidonnainen työttömyysturva on ylivoimaisesti suurin työttömyyden pidentymisen syy – se rapauttaa ammattitaitoa ja pudottaa työmarkkinoiden ulkopuolelle. Perustulomalli ei välttämättä suoraan ota kantaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mutta minä otan – sen keston voisi tiputtaa max viideksi kuukaudeksi, ja määrän lineaarisesti putoavaksi (ts. ensimmäinen kuukausi 100%, viides 20%).

Hetemäki on huolissaan myös nuorista:

"Kun vapaa-ajan imu on muutenkin vahva, tehtäisiin nuorille karhunpalvelus, jos luotaisiin näkymä, että ilman osaamista ja työtä saisi rahat asumiseen ja elämiseen. Perustulon varaan jäävä nuori jäisi helposti pysyvästi pienituloiseksi, jolla tulisi olemaan myös pieni eläke. Nuori ei ehkä ensin paljon ajattelisi tätä."

Tässä hän osuu täysin oikeaan, siksipä kannustan tutustumaan Aholan perustulomalliin, joka ratkaisee tämän ongelman kannustamalla nuoria työllistymään tai opiskelemaan – sosiaalinen innovaatio on kannustimien kääntäminen päälaelleen siten, että työllistyminen tai opiskelu nostaa tukia.

Hetemäen oma ratkaisu sosiaaliturvajärjestelmän haasteisiin on uusi aktiivimalli:

"Aktiivimalli toimisi tiivistettynä seuraavasti: Jos työtön 65 työttömyyspäivän aikana on 18 tuntia työssä tai 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa, täysi työttömyysetuus säilyy ennallaan. Jos tätä aktiivisuutta ei ole, etuus alenee seuraavaksi 65 työttömyyspäiväksi 4,65 %.[1]  "

Siinähän alenee – tuo 4,65% keppi ei tule kiinnostamaan ketään. Ts. liian vähän, liian myöhään. Jos haluatte että aktiivimallinne mahdollisesti toimii, laittakaa nolla perään.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on pakko uudistaa (sen myöntää Sipiläkin, HS 12.7.2017) – Valtionvarainministeriö voi halutessaan pyrkiä tilkkimään auton kokoisia reikiä jalkapalloilla, mutta parempi olisi jos virkamiehemme ottaisivat lasin punaviiniä, ja miettisivät, että jos lähtisin puhtaalta pöydältä, niin miten tämän toteuttaisin.

Kun korkkaatte sitä punaviinipulloa perjantaina Snellmaninkadulla, niin laittakaa ensimmäiseen current state analyysin post-it lappuun kysymys: "Sinut irtisanotaan maanantaina, mitä valintoja sen tiimoilta joudut tekemään ja missä vaiheessa?". Jos haluatte, voin tulla tämä workshopin teille fasilitoimaan, lomat alkavat sopivasti perjantaina.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä uppoava laiva kannattaa yleensä upottaa. 

PS. kolumnissa linkitettyihin raportteihin tutustun ajan kanssa, kiitos niistä.

PS2. osaan jo arvata tekoälykolumnin pointin, jos koneet tekevät vastaisuudessa suuremman osan töistä, joudumme keksimään keinot jakaa jäljelle jäävät työt sekä koneiden tuottama lisäarvo paremmin.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu