Parisuhteessa elävä opiskelija saattaa sittenkin olla oikeutettu asumistukeen

Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä (HS 22.07.2017) kuvaa nykyisen lainsäätäjän näkemyksen siitä, milloin elatusvelvollisuus alkaa, ts. milloin oikeus sosiaaliturvaan vähenee. Laissa asia esitetään näin:

"Ruokakunta

Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Eri ruokakuntaan kuuluvat henkilöt, jotka hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella tai jotka on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi. Tässä laissa asumistuen saajalla tarkoitetaan kaikkia ruokakunnan jäseniä.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina samassa asunnossa asuvat aviopuolisot tai avopuolisot, heidän alaikäiset lapsensa sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös ottolapset ja lastensuojelulain (417/2007) 81 §:ssä tarkoitetut yksityisesti sijoitetut lapset.

Jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heitä ei lueta samaan ruokakuntaan kuuluviksi.

Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa, yhteisöruokakunnan valtuuttama henkilö taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on."

Avoliiton yleistä määritelmää ei laista löydy, mutta Lakiavopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta antaa yhden määritelmän:

"Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa."

Näiden pohjalta voisi tulkita niin, että jos yhdessä on asuttu alle viisi vuotta, kyseessä ei ole avopari, ja jos vuokrasopimus ei ole yhteinen, niin henkilöt eivät kuulu samaan ruokakuntaan -> asumistuki juoksee. Suomessa ei tosin perustuslakituomioistuinta ole jolle kysymyksen voisi heittää, joten ratkaisu asiaan pitäisi hakea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

 

Ongelma juontaa juurensa siitä, että laki ei yksiselitteisesti tunne avoparin käsitettä. Tämä ratkeaisi vaikka sillä, että avosuhteen voisi käydä maistraatissa virallistamassa.

Tämän lisäksi Suomessa olisi tarpeen laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mikä sosiaaliturvan perusyksikkö tulevaisuudessa on – yksilö, perhe, ruokakunta vai jotain muuta? Tämä on olennaista myös verotuksen kannalta. Suomessa lainsäätäjä ottaa nykyään rusinat pullasta, eli sälyttää vastuut perheelle, muttei hyväksy perheverotusta.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka kannattaa Aholan perustulomallia.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu