Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

Kommentti: Suomesta on tullut ainutlaatuinen velka- ja verohelvetti (IS 9.8.2017) on suomalaiselta lehdistöltä harvinaisen suoraa puhetta:

"Suomessa valtio ja kunnat keräävät veroja pää märkinä, ja lainaa otetaan. Silti rahat eivät riitä hyvinvointivaltion pyörittämiseen."

Voisin lainata melkeinpä koko kirjoituksen tähän, sillä siitä ei löydy yhtään kappaletta jonka kanssa olisin eri mieltä, mutta sen sijaan kannustan lukemaan alkuperäisestä lähteestä.

Nykyinen hallituksemme on jatkanut edellisten linjalla, ilman mitään todellisia rakenteellisia uudistuksia. Hallitus on toki luvannut taittaa Suomen velkaantumisen 2019 (US 8.8.2017) aikana, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkinen velkaantuminen loppuisi, vaan sitä, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei enää kasva.

Ennätyksellisen julkisen velan lisäksi niskassamme on myös ennätyksellinen kotitalouksien velka (TE 15.7.2017), jonka taittamista ei hallitus lupaa. Tämä on poliittisesti järkevää, sillä yksityisen velkaantumisen hidastaminen tappaisi talouskasvun, joka tekisi julkisen velan taittamisen vaikeammaksi.

Lopulta yksityisen velkaantumisen lopettaa vain yksi asia, eli korkojen nousu – ja korkoja perinteisesti on perinteisesti nostettu nousukausien aikana. Käytän termiä perinteisesti, sillä on toki mahdollista (joskin hyvin epätodennäköistä) että "This time it's different." ja korot eivät enää ikinä nousekaan.

Läntisen naapurimaan tunnelmat aiheesta ovat seuraavat (KL 12.6.2017):

"Korkojen nostaminen tulee kuitenkin olemaan pitkä prosessi, jossa Ruotsi seuraa isompiaan."

Artikkelissa on myös mainio kohta, Riksbankenin pääjohtaja pesee kätensä Ruotsin asuntokuplasta:

”Asuntomarkkinamme ovat huonosti hoidetut ja kotitaloutemme liian velkaantuneita. Se on vaaraksi koko taloudelle, ja myös finanssisektorille, jos sitä ei hoideta.

Ingvesin mielestä keskuspankkia on turha syyttää. Se on globaalien korkotasojen vanki."

ja

"Syypäitä asuntokuplaan ovat hänen mukaansa poliitikot, joilta puuttuu tahto toteuttaa uudistuksia."

Kotikutoinen asuntokuplamme ei ole läheskään niin paha kuin Ruotsissa, mutta pidän todennäköisenä että nousevat korot tulevat aiheuttamaan korjausliikkeen täälläkin.

Kotitalouksiemme velkaantuminen on todennäköisesti julkista velkaamme suurempi ongelma, ja molemmat pitäisi mielestäni saada taittumaan.

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen?

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja, jonka mielestä velka on veli otettaessa, mutta pankinjohtajan veli istuu pakkohuutokaupassa.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu