Eläkevakuutusmaksu on harhaanjohtava termi

Kun lukee eläkekysymykseen liittyvän kirjoituksen kommenttipalstaa  (TS 4.9.2017), tulee väkisinkin mieleen että viimeisten vuosikymmenien aikana joku on epäonnistunut tiedottamisessa mitä surkeimmalla tavalla – merkittävä osa suomalaisista ei yksinkertaisesti ymmärrä miten eläkejärjestelmä toimii.

Pääsyylliset huonoon tiedotukseen löytynevät eläkerahastoista, mutta tämän lisäksi syyllisiä voi etsiä myös populistipoliitikoista, jotka tarkoituksella johtavat kansaa harhaan vaalivoiton toivossa. Taloussanomien kommenttipalstaa lukiessa heräsi mieleen, että sylttytehtaalla asustaa myös lainsäätäjä, joka Työntekijän eläkelakiin on näin kirjannut:

"Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen tämän lain mukaisen eläketurvan Suomessa tehdystä työstä, jollei jäljempänä muuta säädetä. Työntekijä on velvollinen osallistumaan eläketurvansa kustantamiseen työntekijän työeläkevakuutusmaksulla."

Alkuperäisessä vuonna 1961 kirjoitetussa laissa puhutaan myös maksuista, mutta huomionarvoista on, että vastuu maksuista oli täysin työnantajalla, ei osittain työntekijällä, kuten nykyisessä laissa.

Tämä on sinänsä nyanssi, koska sekä eläkejärjestelmän että yksilön kannalta yksi ja sama näkyykö kaikki maksetut eläkevakuutusmaksut palkansaajan kuitissa vai ei, kunhan niiden jälkeen käteen jäävä summa ei muutu, mutta siinä vaiheessa kun kansalaiset rupesivat maksamaan eläkevakuutusmaksua, syntyi monelle mielikuva Roope Ankan holvista, jossa maksetut maksut odottavat maksajan eläköitymistä.

Tuo mielikuva elää kansassa edelleen vahvana, vaikka Suomen eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva (tela.fi). Tämä tarkoittaa, että vain noin neljännes Suomen historiassa maksetuista eläkemaksuista on tallessa Roope Ankan holvissa.

Paljolta olisi vältytty, jos lainsäätäjä olisi aikoinaan jakanut laissa maksun kahtia – eläkemaksuun ja eläkeveroon. Näin kellekkään ei olisi jäänyt epäselväksi se, että holviin menee vain pieni osa, ja loppu menee siihen samaan pohjattomaan moolokin kitaan kuin kaikki muutkin verot.

Tästä voi lainsäätäjä ottaa oppia tulevaisuuden varalle – ei ehkä olisi haitaksi jos lainsäädäntötyössä olisi mukana myös viestinnän osaajia.

 

Nyt Suomi on siinä tilanteessa, että eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan. Järjestelmän ylipapit toki messuavat sen ikuisuutta (KL 11.8.2017), mutta kuten Upton Sinclair aikoinaan totesi:

“It is difficult to get a man to understand something, when his salary depends on his not understanding it.”

 

Mielestäni oikeudenmukainen ratkaisu tässä tilanteessa olisi avata Roope Ankan holvin ovet, ja antaa jokaisen kansalaisen nostaa sinne tallettamansa varat itselleen (AA 21.3.2016) – muussa tapauksessa Suomi viettää seuraavat kolme vuosikymmentä kinastellen siitä kenelle holvin sisältö kuuluu, ja tämän poliittisen väännön kustannukset ovat mittaamattomat.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka tietää että on olemassa joku, joka tietää paremmin mitä olen sanomisillani tarkoittanut.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu