Kaupunkeja, korkeammalle, rohkeammin

Lähipäivinä mediassa on kiitettävästi käsitelty asumista:

Tutkimus: Vain riittävä asuntojen tarjonta pitää hintojen nousun kurissa pääkaupunkiseudulla (Yle 12.09.2017):

"Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun vuosittaisen asuntotuotannon tulisi olla keskimäärin 12 000–13 500 asuntoa vuodessa, jotta vanhojen asuntojen hintataso pysyisi pääkaupunkiseudulla keskimäärin nykyisellä tasolla."

Helsingissä asumisen kalleus on päättäjien etu – kustannuksia voitaisiin alentaa, jos niin haluttaisiin (HS 16.09.2017):

"HELSINGIN – aivan kuten San Franciscon – hintatasoa puolustellaan maantieteellisillä erityisolosuhteilla. Molemmissa asuntojen tarjontaa ja elämisen kustannuksia on kuitenkin mahdollista alentaa, jos niin halutaan, seuraamalla Krugmanin yksinkertaista neuvoa: rakentamalla ylöspäin sekä käyttämällä tehokkainta ja edullisinta julkista liikennevälinettä, hissiä."

Miksi Suomessa asutaan ahtaasti? (HS 16.09.2017)

"Tiiviyttä ja asumisväljyyttä voi vertailla esimerkiksi käyttämällä esimerkkeinä Hollantia ja Uuttamaata. Hollannin asukastiheys on yli kaksinkertainen Uudenmaan asukastiheyteen verrattuna. Asuntojen keskikoko on hollantilaisilla 22 neliötä uusimaalaisia suurempi."

Hieman hintadataa kuvaliitteenä, asuntojen neliöhinta on Amsterdamissa 14% Helsinkiä halvempi. Toinen ja kolmas kuvaliite kuvaavat paljonko "rakentamisrohkeutta" (vai kaavoitusrohkeutta?) kyseisestä maasta löytyy.

Hollanti on toki vain yksi esimerkki, mutta rapakon takaa löytyy asiasta enemmänkin tutkimusta (kuvaliite 4) – harmillisesti käppyrässä on toisena muuttujana kaavoitetun pinta-alan kasvu eikä rakennusoikeuden kasvu, mutta uskallan johtaa tuloksista sen, että rakennusoikeuden kasvu korreloi negatiivisesti asuntojen hintatason kanssa.

Mitä tästä voimme päätellä? Jos Helsinki niin tahtoo, se voi halutessaan ratkaista ongelman asumisen korkeasta hinnasta esim. triplaamalla rakennusoikeuden (HU 3.12.2015) jokaisella jo kaavoitetulla tontilla – tämä poistaisi myös tarpeen rakentaa viheralueille, esim. Malmi, Vartiosaari, Tali ja Kivinokka.

Jos kaupunki haluaa ensin kokeilla kepillä jäätä, se voi sallia kiinteistöjen käyttötarkoitusmuutoksen ilmoituksella (HS 07.12.2016), joka vapauttaisi välittömästi 230 000 kerrosneliömetrin verran tyhjää toimistotilaa asuntokäyttöön.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka heräsi Helsingin huonoon kaupunkisuunnitteluun Hong Kongissa vaihto-opiskeluaikana.

 

PS. HK:n asuntojen hintataso on sittemmin kuplaantunut, eli sielläkään ei ole kyetty vastaamaan kysyntään, korkeasta rakentamisesta huolimatta.

PSS. Helsinkiä motivoisi kummasti tehdä ylläolevat päätökset jos asumistuki siirrettäisiin valtiolta kunnille (AA 08.10.2016)

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu