Perustulo ja kansalaisosinko ovat kaksi eri asiaa, ei sotketa niitä

Perustulo tuo oikeuden yhteiseen varallisuuteen (HS 14.10.2017):

"Perustuloa ei pitäisi ajatella vain sosiaaliturvauudistuksena vaan jokaiselle kuuluvana sosiaalisena osinkona."

Vaikka Johanna Perkiön tarkoitus on hyvä, mielestäni hän ampuu kirjoituksellaan perustuloa jalkaan.

Perustulon realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus nimittäin perustuu siihen, että se ei ota kantaa tulonjakokysymykseen, vaan se on vain jo olemassaolevien rakenteiden merkittävää tehostamista. Perustulolla on jo laaja kannatus monessa puolueessa, mutta käytännön toteutuksen edessä on lähinnä se, että jokainen puolue on leiponut malliinsa mukaan "puolet petäjäistä"- vihreät ympäristöverotusta, vasemmisto suurituloisten verotusta jne.

Liberan perustilimallissa (Libera.fi 10.12.2013) petäjäinen on palveluiden verokiilan pienetäminen ja kotitalouksien kannustaminen sijoittamiseen verohyödyin. Vaikka molemmat tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyviä, ja kannatan mallia, monet puolueet suhtautuvat siihen varauksella, eli se voi olla poliittisesti epärealistinen – ikävä kyllä.

Oma perustulomallini (AA 19.07.2017) on siitä vahva, että siinä petäjäistä ei ole, ja se on kustannusneutraali – puolueilla on siis vaikea keksiä syitä että "miksi ei". 

 

Pitkällä aikavälillä Perkiö on kuitenkin oikeassa siinä, että tulevaisuudessa maailma tarvitsee uuden keinon jakaa varallisuutta. Suurin syy tähän on se, että jos lineaarinen kehitys jatkuu, niin vuonna 2100 keskimääräisen työviikon pituus on 10-15 tuntia viikossa (kuvaliite), ja jos nykykehitys jatkuu, se tarkoittaa myös sitä, että ne kenellä töitä on, puskevat sitä sen 30-40 tuntia viikossa, mutta duunissa käy entistä harvempi.

Näkisin että kehitys on vääjäämätöntä, joten haave siitä että kaikille riittäisi täyden työviikon verran tekemistä on turha (AA 28.05.2017)

Ei kuitenkaan sotketa varallisuuden jakoa perustuloon, vaan kutsutaan sitä kansalaisosingoksi ja lähdetään muodostamaan sitä kun perustulo on jo toteutettu – kansalaisosingon aihio minulla on jo työn alla (AA 24.09.2015)

Merkittävin ero perustulon ja kansalaisosingon välillä on siinä, että ensimmäinen maksetaan verotuloista, jälkimmäinen keskuspankin painokoneesta.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävin yksittäinen hanke.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu