Velkaantuminen jatkuu kunnes se loppuu

Kommentti: Tämä korkokepponen takaa, että Suomen kotitaloudet velkaantuvat (TS 29.10.2017) on Jan Hurrin hyvä ja ajankohtainen kirjoitus siitä, miten keskuspankin korkopäätökset vaikuttavat kotitalouksien velkaantumiseen.

Käytännön esimerkkeinä esim: Useita asuntoja omistava Katja Pesonen osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa parikymppisenä opiskelijana – Sirpa Aho ryhtyi sijoittajaksi jäätyään työttömäksi (HS 29.10.2017) ja Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa (IS 17.10.2017)

Suurella velkavivulla asuntosijoittamisen rationaalisuus riippuu täysin ajoituksesta, mutta osa kotitalouksien velkaantumisesta ei varmasti ole rationaalista: Takuusäätiö varoittaa uudesta hämärä­peräisestä luotosta: asiakkaan niskassa 200 000 euron velat – ”Sitä vanhaa pikavippi­aikaa on ikävä” (TS 27.10.2017).

Jos kansalainen haluaa arvioida omien velkaantumispäätöstensä rationaalisuutta näinä aikoina, suosittelen perehtymään Itävaltalaisen koulukunnan suhdannevaihteluteoriaan:

"Itävaltalainen suhdannevaihteluteoria (engl. The Austrian Business Cycle Theory, ABCT) yrittää selittää suhdannevaihteluita taloustieteen itävaltalaisen koulukunnan näkemysten avulla. Teoria pitää suhdannevaihteluita pankkien liian löysän luotonannon vääjäämättömänä seurauksena ja keskuspankkien tehottomien toimien pahentamana. Tämän seurauksena korkoaste pysyy matalana liian kauan, johtaen liialliseen luotonluontiin, spekulatiivisiin talouskupliin ja vähentyneeseen säästämisasteeseen."

Wikipedia-artikkeli on huono suomennos, joten suosittelen lukemaan englanniksi. Raapustelin liitteeksi pari kuvaa, jotka toivottavasti selventävät hieman asiaa. "kick the can" selittää mielestäni parhaiten miten maailma makaa – ilman pohjalla käyntiä talous ei normalisoidu nousu-uralle. Tätä tukee Suomen teollisuuden suhdanteet – kuvaaja (liitteenä), sekä hieman vastaava käppyrä globaalisti (voxeu.org, liitteenä).

Friedrich Hayek sai aikoinaan "taloustieteen Nobelin" aihetta käsittelevästä tutkimuksestaan, ja maailman keskuspankit yrittävät toimillaan nyt parhaansa mukaan osoittaa hänen olleen väärässä.

Jos ne onnistuvat siinä, maailman talouskasvu palaa normaalille uralleen ilman romahdusta.

Jos ne epäonnistuvat, on syytä pitää stetsoneista kiinni.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka toivoo keskuspankkien onnistuvan, mutta epäilee että näin ei käy.

***

PS. Hayekin Nobel-puhe vuodelta 1974 on lukemisen arvoinen, erityisesti kohdat:

"It is that the Nobel Prize confers on an individual an authority which in economics no man ought to possess." 

"I am therefore almost inclined to suggest that you require from your laureates an oath of humility, a sort of hippocratic oath, never to exceed in public pronouncements the limits of their competence."

***

Aikaisempia kirjoituksiani velkaantumisesta:

40 000€ lainaa ilman vakuuksia – katso kuva! (13.08.2017)

Mikä on hallituksemme kanta yksityiseen velkaantumiseen? (09.08.2017)

Velkaantuminen on 2000-luvun vitsaus (17.12.2016)

Maailma ei ole Lannister (12.05.2015)

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu