Kyteekö Apotissa lisenssipommi?

HUS: Satojen miljoonien eurojen potilastietojärjestelmä Apotti on soten takia osittain käyttökelvoton (Yle 17.04.2018) saa minut (jälleen, AA 9.4.2015) jälkiviisastelemaan, että Apotti olisi pitänyt toteuttaa:

1) Valtakunnanlaajuisena, joka olisi poistanut riskin liiallisesta lokalisoinnista (Uusimaa räätälöi omiin tarpeisiinsa, eikä kaikille toimijoille yhteistä perustarvetta varten). 

2) Avoimilla rajapinnoilla, sen sijaan että projekti ottaa harteilleen tarvittavat integraatiot (valtakunnallisessa järjestelmässä integroiminen paikallisiin järjestelmiin olisi ollut pakostakin out-of-scope).

3) Kansallisena, jolloin toimittaja ei pääse sanelemaan kenellä on oikeus järjestelmää käyttää. Ylen jutusta ei saa täyttä selvyyttä estääkö yksityisten yritysten Apotin käytön lisenssisopimus Epicin kanssa:

"Välimäen mukaan ongelmia ei ole silloin kun sote-keskukset ovat maakunnan omistamia."

Vai ehdotettu lakimuoto:

"Aaltosen mukaan helpoin ratkaisu olisi todeta valinnanvapauslaissa, että sote-keskuksilla on oikeus käyttää liikelaitoksen tuottamia tukipalveluita, kuten Apottia. Aaltosen mukaan tämän pitäisi koskea niin yksityisiä kuin julkisiakin sote-keskuksia."

Jos ongelma korjautuu lakia muuttamalla, niin epäilemättä tehdään, mutta jos kyseessä ovat sopimusehdot, niin kyseessä on kaikkien lisenssipommien äiti.

4) Avoimeen lähdekoodiin perustuvana, joka vähentää riskiä siitä että valittu toimittaja (tai valitut toimittajat) ei osaa hommiaan ja hommat menevät kiville tähän tyyliin:

Helsingin hammashoito pahoissa ongelmissa takkuilevan järjestelmän takia, jopa potilasturvallisuus voinut vaarantua – "Mikään ei ole toiminut niin kuin pitäisi" (Yle 16.4.2018)

5) Minimilaajuudella (= scopella), jolloin se olisi ehtinyt valmistua ennen kuin maailma muuttui ympäriltä, kuten nyt sote-uudistuksen myötä uhkaa käydä.

Perustan ylläolevan vajaan kymmenen vuoden työkokemukseen ohjelmistoprojektien määrittelyistä ja hankinnasta, ja jos ala jotakuta kiinnostaa, kannustan aloittamaan Fred Brooksin mainiosta teoksesta The Mythical Man-Month.

Surullista tässä on kuitenkin se, että sote todellakin tarvitsee kunnollista toiminnanohjausta, juuri sitä mitä Apotti pyrkii toteuttamaan. Jo pelkästään sillä että sekä sosiaaliviranomaisilla että terveydenhuollolla on pääsy samoihin tietoihin voi säästää jo henkiä (yksinkertaisena esimerkkinä mustelmat lapsilla), puhumattakaan potilaiden systemaattisesta terveydentilan seurannasta yhdenmukaisten potilashistorioiden myötä.

Oma kysymyksensä on myös se, että speksattiinko Apotti aikoinaan kuten speksattiin koska sote-uudistusta ei osattu odottaa, vai koska sitä nimenomaan osattiin odottaa. Juurisyy molemmissa tapauksissa on kuntien liian vahva itsehallinto ja konsernihallinnon puute Suomen valtion tasolla, mutta avaan näitä enemmän tulevassa kirjoituksessani.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä sote- ja maakuntauudistuksen leipominen yhdeksi kokonaisuudeksi jossa on ainakin puolet petäjäistä on virhe. Kansalaisten terveyden kannalta olennaiset asiat voisi säätää ja äänestyttää myös paljon pienempinä kokonaisuuksina.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu