Yksin­kertainen, kannustava ja taloudellisesti järkevä sosiaaliturvauudistus

Sosiaaliturva ei voi olla sekä yksin­kertainen, kannustava että taloudellisesti järkevä – uudistuksessa on otettava kantaa suuriin arvo­kysymyksiin (HS 19.6.2018) on sinänsä hyvä kirjoitus tärkeästä asiasta:

"Äänestäjän on hyvä muistaa, että kannustinloukkujen täydellinen purkaminen on lähes mahdotonta."

Tämä on totta – eikä sosiaaliturvauudistuksen tavoitteiden pidäkään olla näin utopistisia, muuten siitä syntyy pian ns. Iisakin kirkko, jota olemme nähneet hallituksiemme rakentaneen mm. sote-uudistuksen muodossa.

Itse kannatan ns. poikki ja pinoon lähestymistapaa, eli loputtomien selvittelyjen sijaan toteutetaan nykyjärjestelmää merkittävästi parempi malli, josta ei kukaan ole (ainakaan toistaiseksi) kyennyt aukkoja löytämään.

Ehdotan tietysti omaa malliani, ja haastan samalla lukijat etsimään siitä aukkoja. Tavoitteet ehdotuksen takana löytyvät täältä.

***

Aholan perustulomalli (päivitetty 18.9.2017):

Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

***

 

Hesarin artikkeli väittää, että sosiaaliturvauudistus ei voi samaan aikaan olla sekä yksin­kertainen, kannustava että taloudellisesti järkevä. Olen eri mieltä, ylläoleva ehdotus on 

1)nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi, koska se vähentää erilaiset subjektiiviset tukimuodot yhteen.

2)nykyistä merkittävästi kannustavampi, sillä se luo nuorille kannustimet työllistyä tai opiskella, sekä vähentää työllistymisen ja yrittämisen riskejä (kts. kuvaliite).

3)taloudellisesti järkevä, sillä se on lähes kustannusneutraali nykyjärjestelmään verrattuna.

 

Artikkelissa on myös eräs mielenkiintoinen huomio:

”Yksinkertaistaminen on varmaan ihan kannatettavaa, mutta silloin pitää muistaa, että se tarkoittaa sitä, että puretaan vanhoja poliittisia arvovalintapäätöksiä. Tiettyihin asioihin on haluttu laittaa enemmän rahaa”, Moisio toteaa.

Tässä on kyse poliittisen järjestelmämme valuviasta, sillä se pyrkii äänestäjien toivossa jakamaan jollekin eturyhmille jotakin joko tukien tai veronalennusten muodossa. Näin merkittävä osa eduskunnan työajasta käytetään kokonaisuuden kannalta täysin mitättömien detaljien viilaamiseen.

Perustulo olisi tässäkin askel parempaan suuntaan, sillä se tekee turhan eturyhmäpolitikoinnin mahdottomaksi, tai ainakin nykyistä vaikeammaksi.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka toivoo Toimi-hankkeen projektipäällikkö Liisa Heinämäeltä rohkeutta. 

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu