Erillinen polkupyörätunneli tai silta ovat molemmat virheitä

Helsingin kaupunki julkaisi 28.6.2018 luonnoksen Kansalaistori–Kaisaniemi -pyörä- ja jalankulkuyhteyden rakennettavuusselvitys:

"Tässä selvityksessä on tutkittu kolmea vaihtoehtoista tapaa toteuttaa jalankulun ja pyöräliikenteen yhteys Kansalaistorin ja Kaisaniemenpuiston välille."

Se tehtiin siitä syystä, että Helsingin kaupunginvaltuusto torppasi viimeksi suunnitelman erillisestä tunnelista, ja pyysi selvittämään myös siltavaihtoehtoja.

"Lisäksi työssä esitellään julkisuudessa esillä olleita ideoita ratapihan ylittämisestä sekä esimerkkejä muualta maailmasta. Selvityksen tarkoituksena on tukea jatkosuunnittelua koskevaa päätöksentekoa."

Oma ehdotukseni Polkupyörätunneli rautatieaseman ali luiskan hinnalla (AA 26.2.2018) ei valitettavasti selvitykseen saakkaa päässyt, vaikka se on käytännössä parannus vuoden 2011 alkuperäiseen suunnitelmaan. Syy löytyy tästä:

"Liittyminen nykyiseen alikäytävään todettiin käyttäjien turvallisuuden kannalta kuitenkin ongelmalliseksi; ratapihan puolelta toiselle kulkevien pyöräilijöiden reitti olisi ristennyt laitureille kulkevien junamatkustajien reittien kanssa."

Ajatus nykyisen alikulun tehokkaammasta käytöstä oli läheisesti mukana vielä lisätarkastelussa pyörätunnelin yleissuunnitelmaan 2014 (kuvaliitteet 1 – 3).

Viime kuussa julkaistuun raporttiin oli kuitenkin valittu vuodelle 2014 havainnekuvaan (kuvaliite 4) kuvatekstiksi:

"Lisätarkasteluissa 2014 nostettiin näkymäkuvalla esiin haastavasti risteävät pyöräilijöiden ja laitureille pyrkivien kävelijöiden kulkureitit."

Tätä nimenomaista havainnekuvaa ei kuitenkaan aikoinaan käytetty osoittamaan nykyisen alikulun jakamisen mahdottomuus, vaan nimen omaan sen toteuttamiskelpoisuus, eli tältä osin "aika on kullannut muistoja." 

Huomionarvoista on myös se, että viimekuisessa selvityksessä on selvä virhe, eli nykyinen alikulku on merkitty alkamaan täysin väärästä paikasta (kuvaliite 6).

Tosiasia on, että 2014 Liikennevirasto vastusti nykyisen alikulun yhteiskäyttöä, mutta näkisin että Helsingin kaupungilla on halutessaan oikeus sanoa virastolle, että pitäkää tunkkinne: Helsinki rakentaa rampin, korotuksen ja mahdolliset kaiteet, joiden avulla tunnelin käyttöastetta tullaan kasvattamaan sallimalla siellä pyöräily.

 

Ehdotukseni kustannus on arviolta 2 miljoonaa, eli noin kymmenesosa siitä, mitä erillisen alikulun rakentaminen maksaa. On myös syytä muistaa, että erillinen alikulku synnyttäisi omat huolto- ja vartiointikustannuksensa, eli kyse ei ole vain kertainvestoinnista.

Sitten kun nykyisen alikulun käyttöaste lähentelee sataa prosenttia, alkaa uuden alikulun kaivamisessa olla taloudellisesti järkeä, nykyisellään mielestäni ei.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka mieluummin laittaa 10 x 2 miljoonaa euroa pyöräilyn parantamiseen sen kipukohdissa, kuin 20 miljoonaa yhteen monumenttiin.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu