Voisiko velallinen valita perintäyhtiönsä velkojan sijaan?

Riitta Väisänen kertoo, miten ulosottovelat syntyivät: ”Harmittaa, mutta kenellekään en ole tehnyt pahaa” (IS 19.09.2018) muistuttaa, että velka on veli otettaessa, mutta pankinjohtajan veli istuu pakkohuutokaupassa.

Suomessa monen ylivelkaantunen ongelmat johtuvat perintäkuluista – pieneenkin velkaan voi tulla päälle vaikka kuinka paljon petäjäistä. Velallisten tuki – Facebook ryhmässä on harva se päivä kuvaliitteen 1 näköisiä laskuja, ja apua pyydetään sen selvittämisessä ovatko laskut aiheellisia vai ei.

Yleensä tilanne on siis se, että velkoja on myynyt velkansa perintäyhtiölle, jonka business on huolehtia siitä että lasku maksetaan korkojen kera.

Mopo ei voi kuitenkaan lähteä täysin keulimaan, sillä maksumuistutuksen ylärajat määritellään laissa saatavien perinnästä (Finlex), käytännössä 5e per muistutus, ja perintäkuluina 60-210 euroa per saatava riippuen saatavan koosta.

Ihan huonosta busineksesta ei ole kyse, kuvaliitteessä 2 erään perintäyhtiön liikevaihto ja tulos.

Riitta Väisäsen ehdotus kuitenkin herätti ajatuksen:

"Sitten kun selviän tästä, perustan persaukisten perintätoimiston. Luultavasti tuolla nimellä en saa firmaan rekisteröidä, niin olkoon sen nimi vaikka PAP.

Erityistä tässä firmassa on se, että siinä on kohtuulliset korko- ja perintäkulut."

Nykylain mukaan PAPilla ei ole menisi kovin hyvin, koska lähtökohtaisesti velkojilla ei olisi hyvää syytä myydä velkojaan sille, mutta entä jos muuttaisimme lakia saatavien perinnästä niin, että velallinen saisi ensioikeuden kilpailuttaa perintäyritys velkojan sijaan? Vasta jos yksikään velallisen kilpailuttama perintäyritys ei suostuisi sopimukseen, saisi velkoja valita perijän nykyisen mallin mukaan.

Näin kilpailu polkisi perintäkulut mahdollisimman alhaiseksi, ja toisaalta velallisen ja perintäyhtiön välinen suhde olisi nykyistä huomattavasti lämpimämpi.

Nykyisellään ehdottamieni "velallisen ystävä" perintäyhtiöiden virkaa pitävät pikavippiyhtiöt, jotka nylkevät velallisen luihin saakka.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä ylivelkaantuminen on Suomen merkittävin kansanterveydellinen ongelma, ja ratkaisuja siihen pitää etsiä nykyistä tehokkaammin.

PS. Ehdotin Häkkäsen nyt puuhastelemaa korkokaton laajennusta kaikkiin lainoihin jo vuonna 2016 (AA 9.8.2016)

 

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu