Timantit ovat ikuisia, asunnot eivät

Asuntomarkkinat ovat rikki: Uusien asuntojen ongelmista puhutaan jatkuvasti, mutta silti niille löytyy aina ostaja (HS 27.09.2018) on informatiivinen kirjoitus rakennusten elinkaaresta:

"Suomessa vuosina 2000–2012 purettujen rakennusten ominaisuuksia väitöskirjassaan tutkinut Huuhka kertoo, että asuinkerrostalojen keski-ikä purkuhetkellä on ollut runsaat 60 vuotta.

Satu Huuhkan mukaan Suomessa tarvittaisiin laajaa asennemuutosta: pitäisi kiinnostua korjaamaan vanhaa eikä vain rakentamaan uutta, kuten nyt halutaan tehdä. Ekologisin talo on aina se, joka on jo olemassa."

Väite pitää paikkansa vain jos asunto on oikeassa paikassa, kuten Suomessa ei välttämättä ole: Rakennusteollisuus asuntopulasta: ”Miljoona asuntoa väärässä paikassa” (KL 05.09.2016), mutta kannattaako oikeaan paikkaankaan rakentaa satavuotisia asuntoja?

Mielestäni ei – eräs maailman suurkaupungeista on kyennyt pitämään asumisen tason korkealla ja asumisen hinnat kurissa juuri päinvastaisella metodilla (TNB, 15.03.2018):

"One other reason that density might have been more politically acceptable in Japan is that houses are not used as a vehicle for middle-class wealth accumulation. Traditionally, Japanese homes were demolished and rebuilt every 20 to 30 years, to implement improved earthquake-safety technology, to provide jobs for government-favoured construction companies or simply because Japanese people demanded nice new houses."

Toistan olennaisen:

"…houses are not used as a vehicle for middle-class wealth accumulation."

Kun hyväksytään ajatus, että asuntojen tarkoitus ei ole varallisuuden säilyttäminen tai kerryttäminen, kääntyy koko asuntomarkkina ylösalaisin ja se lakkaa olemasta "rikki" (HS:n otsikko). Niukkuudella ei pääsisi enää rahastamaan – kukaan ei ole valmis maksamaan ylihintaa jostain, joka päätyy puskutraktorin alle siinä vaiheessa kun asuntolaina on maksettu.

Koska ylihintaa ei makseta, niukkuuden ylläpitäminen ei enää kannata, jolloin rakennetaan sen verran kuin tarvetta on, ja mahdollisesti ylikin. Näin Tokiossa:

"Every year the city adds about 100,000 new homes, creating a housing surplus that stays ahead of the increase in its population"

 

En kannata kertakäyttökulttuuria, mutta putkiremonttien ja peruskorjauksien sijaan näkisin mieluummin kierrätettäväksi soveltuvia rakennuksia.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka pyrkii ostamaan aina käytettyä uuden sijaan.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu