Presidentin huoli rahan määrän lisääntymisestä on aiheellinen

Presidentti Niinistö ihmettelee rahan määrän nopeaa lisääntymistä maailmassa: Velan kasvu ei voi jatkua (Yle 12.10.2018) sai Roger Wessmanin esittämään näkemyksensä asiasta: Presidentti on huolissaan rahan määrän kasvusta – turhaan (Mustread 18.10.2018). Niinistö jätti ulostulossaan määrittelemättä tarkkaan mistä ongelmat mahdollisesti syntyvät, joka mahdollisti Wessmanin "Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää" kirjoituksen. 

Saulin "Rahan yhteyttä reaalimaailmaan on vaikea nähdä" on kuitenkin avaamisen arvoinen.

Rahajärjestelmämme toimii kuin panttilainaamo (AA 2.12.2015): jos sinulla on varallisuutta (esim. asunto, kultaharkko, metsää), voit ottaa lainaa sitä vastaan pankista varallisuuserän arvoa vastaavan summan, joka synnyttää maailmaan lainan verran uutta rahaa.

Kun maailmaan luodaan uutta varallisuutta (asuntoja rakennetaan, kultaharkkoja louhitaan maasta, metsää kasvatetaan), voi tätä uutta varallisuutta vastaan hakea pankista lainaa, ja näin rahan määrä maailmassa kasvaa.  Tämä on rahan yhteys reaalimaailmaan, ja järjestelmä on siitä mainio, että jos jätät lainasi maksamatta, pankkisi lunastaa asuntosi, kultaharkkosi ja/tai metsäsi, ja olette sujut.

 

Ylläoleva pätee kuitenkin vain ideaalimaailmassa –  elämme tilanteessa jossa rahan yhteys reaalimaailmaan on katkennut, sillä merkittävän osan lainojen panttina ei ole varallisuutta, vaan katteettomia lupauksia.

Näitä katteettomia lupauksia Suomikin on laitonut tiskiin sadan miljardin edestä (AA 22.11.2017), USAn vastaava luku on noin 21 000 miljardia ja Italialla 2400 miljardia.

EU haluaisi että Italia pitäisi katteettomat lupaukset edes hieman aisoissa, mutta saapasmaan vaalivoittajat kieltäytyvät:  Suomen Pankin Olli Rehn Italiasta: Taloustilanne huolestuttava, mutta kriisejä ei kannata vielä maalata (YLE 29.9.2018)

Siinä suhteessa velat eivät ole katteettomia, että mailla olisi kyllä riittävästi varallisuutta jolla kuitata kaikki velkansa pois. Ne ovat katteettomia siksi, että samoilla mailla on myös puolustusvoimat sitä varten että niiden ei halutessaan tarvitse luopua varallisuudestaan.

 

2008 talouskriisi johtui osittain ilmiöstä nimeltä moraalikato. Pankit olivat kasvaneet niin suuriksi ja verkostoituneiksi, että ne pystyivät luottamaan siihen, että riskien realisoituessa laskun kuittaa veronmaksaja – ja näin tapahtui.

Nyt olemme tilanteessa, missä moraalikato ilmenee kansallisella tasolla – jos maailman maat eivät joka tapauksessa kykene valtionvelkojaan maksamaan, eikö rationaalinen ratkaisu ole velkaantua enemmän kuin muut?

Tämä on uskoakseni Sauli Niinistönkin huoli – vähänkään pidemmällä aikavälillä tämä kehitys johtaa väistämättä ongelmiin.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä sadan vuoden aikahorisontti on tärkeä sekä poliitikoille että ekonomisteille.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu