Perustulon vaiettu salaisuus on isompi keppi

Jokaiselle 560 €/kk – mitä seuraisi? Suomen ihmiskokeessa hyvinvointi parani, mutta työllisyys ei nopeasti muuksi muuttunut (Yle 8.2.2019) 

Perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä mutta lisäsi hyvinvointia – Mari Saarenpään elämän se muutti (HS 8.2.2019)

Saattaa olla että joku odotti olemassaolevan tukikoneiston päälle lapioidun rahan vähentävän työttömyyttä ja pettyi, mutta todellisuudessa kokeilun vaikutus työllistymiseen ei ole yllätys. Toisaalta, kokeilu ei myöskään vähentänyt työllistymistä, joka on sinänsä arvokas löydös.

Koska tämän päivän uutisointi aiheesta on sen verran negatiivista, että perustulon tulevaisuus on uhattuna, niin olen pakotettu paljastamaan missä perustulon työllistämistä parantava vaikutus piilee:

Nykyinen aktiivimalli on pieni vitsa, jolla sivalletaan kaikkia. Perustulomallissa voidaan pieni vitsa vaihtaa isoon kalikkaan, jolla sivalletaan vain harvoja. Kalikan pelko, tai viime kädessä kalikka itse synnyttää kannustimen työllistyä.

Eräs perustulon tavoite on siis nostaa alimpaa sosiaaliturvan tasoa ja huolehtia että kaikki saavat mihin he ovat oikeutettuja, mutta samalla alentaa sosiaaliturvaa yläpäästä.

Esim. Aholan kustannusneutraalissa perustulomallissa jokainen 23 vuotta täyttänyt Suomessa oleva Suomen kansalainen saa automaattisesti 630 euroa kuukausittain tililleen, no questions asked.

Siinä vaiheessa kun tuo 630 euroa ei riitä, eli sen päälle päättää hakea mahdollisia tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia, niin kalikka kalahtaa, ja terveelle työkykyiselle ihmiselle voidaan asettaa nykyistä aktiivimallia huomattavasti tiukempia ehtoja. Tässä vaiheessa on tietysti paikallaan selventää, että poikkeusryhmille, kuten vammaisille, pysyvä tukitaso tulee olemaan perustuloa korkeampi, eli kalikka ei koske poikkeusryhmiä.

Perustulon varassa olevalla kansalaisella on siis neljä vaihtoehtoa 1) Mennä töihin 2) Mennä aktivoitavaksi 3)Ruveta yrittäjäksi 4) Elää 630 eurolla kuussa. Jos neloseen joku pystyy, niin se hänelle sallittakoon, sen verran pienestä summasta on kyse. Ja toisaalta, jos erakkoelämästä tulee kansanhuvia, niin perustulotasoa voi tarvittaessa aina laskea.

Kirjoittaja on Liberalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla eduskuntavaaleissa 2019.

https://amosahola.liberaalipuolue.fi/

 

PS. Vasemmisto ehdottaa 800 euron perustuloa – oikeasta tasosta voi ja pitää neuvotella, mutta nykyisellään Suomessa ei ole edes hyvää kokonaiskuvaa siitä mikä on nykyinen taso. Siksi ehdotan että nykyiset sosiaalituet laitetaan taulukkoon ja julki (AA 27.3.2016)

PPS. Keskusta on täysin hukassa: Juha Sipilän runttaaman perustulo­kannan myötä keskusta muutti historiallista linjaansa, ja se herättää perimmäisen kysymyksen: Kuka oikein on keskusta? (HS 8.2.2019) – syy on siinä, että Keskusta käsittelee vastikkeettomuutta ideologisena kyllä-ei kysymyksenä, kun oikea kysymys on että mikä on vastikkeettoman tuen oikea määrä.

PPPS. Perustulolla on myös ison kepin lisäksi toinen työllistymistä parantava vaikutus, se on kansalaisten aivokapasiteetin vapautuminen byrokratiasta hyödyllisempään tekemiseen, esim. yrittämiseen.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu