Perustili on paras tapa korvata pikavipit

Olen agitoinut pikavippeja vastaan vuodesta 2016 saakka (AA 9.8.2016, AA 31.10.2016), ja tänään tuo agitointi kantoi hedelmää:

Talousvaliokunta ehdottaa 20 prosentin korkokattoa pikavipeille – asiasta äänestetään vielä ennen vaaleja (Yle  27.2.2019)

Korkokaton lisäksi pikavippiala siirtyy Finanssivalvonnan valvottavaksi, eli kaikin puolin mainio esitys talousvaliokunnalta. Esityksen mielenkiintoisinta detaljia Yle ei kuitenkaan uutisoinut, vaan se löytyy Taloussanomista:

"Valiokunnan mietinnön yllättävin kohta on, että se haluaa perusteellisen selvityksen, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen."

Koska perusteellinen selvitys on pyydetty, niin minähän jouteissani sellaisen tähän kirjoitan, ja ehdotan myös samalla mitä tilalle.

***

Pikavippien (ja laajemmalti kaiken kulutusluoton) vaikutus kansantalouteen on siinä, että ne siirtävät kulutusta tulevaisuudesta nykyhetkeen. Sillä kulutetaanko tänään vai ensi viikolla ei ole mitään merkitystä.

Jos pikavipit olisivat ilmaisia ja riskittömiä, niin niiden vaikutus kansantalouteen olisi olematon. Mutta kuten tiedämme, pikavipit ovat kaikkea muuta kuin ilmaisia ja riskittömiä.

Pikavippialan kokonaistuottoa on vaikea arvioida, mutta jotakin indikaatiota voi saada 2016 uutisoinnista (KL 29.12.2016)(edit 27.2.2019 23:30). Jos kaikki toimijat lasketaan yhteen, niin liikevoitto on ballparkkina 100 miljoonaa vuodessa. 

Koska pikavippiasiakkaita on satoja tuhansia, tämä tarkoittaa sitä, että heistä jokainen ottaa vuosittain turpaan useita satoja euroja. Sen lisäksi että tämä alentaa heidän kulutustasoaan ja sitä kautta työllisyyttä, velkaantuminen aiheuttaa myös erilaisia kansanterveydellisiä ongelmia.

Näiden pohjalta pikavippiala ei ole pelkästään tarpeeton, vaan myös haitallinen.

***

Kysymys kuitenkin kuuluu, että jos pikavipit kriminalisoidaan, niin mitä tilalle? 

Ratkaisua ei onneksi tarvitse etsiä kovin kaukaa, sillä toistaiseksi toteuttamiskelpoisin ehdotus on tullut Liberalta / Elina Lepomäeltä.

Perustili toimii niin, että ihminen voivat lainata itseltään käytännössä korottomasti ja kuluttomasti (lainan takaajana toimii valtio). Perustili yhdistettynä esim. Aholan perustulomalliin niin, että jos kansalainen nostaa lainaa perustililtään, hänen perustulostaan tilitettäisiin vastaisuudessa pieni osa perustilille kunnes laina on katettu.

Tämä synnyttäisi sosiaaliturvajärjestelmän, joka joustaisi yllättäviin menoihin ilman tarvetta anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia.

Perustiliin voi olla paikallaan asentaa sopivan alhainen lainakatto (esim. tuhat euroa), ja siinä vaiheessa kun lainakatto on saavutettu, voisi sosiaalivirasto tai sopiva taho olla yhteydessä ja kysyä että onko taloudessa kaikki hyvin, ja että voimmeko auttaa jotenkin?

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla 2019 eduskuntavaaleihin.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu