Rinteen hallitusohjelman työtulotuki pahentaa tukiviidakkoa

Unohda maailmaa kiinnostanut perustulokokeilu, Rinteen hallitus ajaa negatiivista tuloveroa ja työtulotukea – mitä ihmettä ne ovat? (Yle 22.7.2019) sekä Rinteen hallitusohjelma kompastuvat terminologiaan.

Perustulo on tulonsaajan kannalta nimittäin täysin identtinen järjestelmä negatiivisen tuloveron kanssa, ja koska ette kuitenkaan minua usko, niin uskokaa vaikka Pursiaista:

Terveisiä Economist-lehdelle: Perustulo ei ole kalliimpi kuin negatiivinen tulovero – se on sama asia (Mustread.fi, 22.10.2018)

Näiden kahden ainoa ero on siinä, että perustulon maksaa tilille kela tai sosiaalivirasto, siinä missä negatiivisen tuloveron (= veronpalautuksen) maksaa tilille verottaja. Perustulomallissa sosiaaliturva verotetaan pois työssäkäyviltä ansio ja pääomatulojen progressiota viilaamalla, kun taas negatiivisessa tuloverossa työssäkäyville maksetaan vähemmän tai ei lainkaan sosiaaliturvaa.

Näistä kahdesta uskon että perustulo on helpompi toteuttaa, sillä koska verottajan järjestelmät perustuvat kalenterivuoteen, kuukausittain tileille maksettavat veronpalautukset tulevat aiheuttamaan haasteita verottajalle. Kela taas voisi maksaa perustuloa pienen summan vaikka päivittäin kaikkien kansalaisten tileille (AA 03.08.2017), eikä verotuksen progression viilaaminen ole mikään ongelma.

Näitä etabloituneita määritelmiä vasten hallitusohjelman kirjaus on harhaanjohtava:

”Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.”

Kyse ei siis ole Milton Friedmanin ehdottamasta negatiivisesta tuloverosta, vaan yksinkertaisesti verotuksen progression jyrkentämisestä. Äärimmäisyyksiin vietynä tämä voisi tarkoittaa esim. sitä, että 300 euron työkeikasta käteen jäisi 600 euroa.

Tälläinen porkkana tietysti voi kuulostaa paperilla järkevältä, mutta hallitusohjelman kappaleen seuraavassa lauseessa sivutaan jo ongelmaa:

Valmistelun yhteydessä selvitetään, miten työtulotuki on yhdistettävissä muihin etuuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla.”

Tämä on nimittäin helpommin sanottu kuin tehty, sillä käytännössä suunnitelma on luoda nykyisen tukiviidakon päälle yksi uusi tuki, joka noudattaisi jollakin tavalla samaa logiikkaa kuin nykyinen työttömien 300 euron suojaosa tai soviteltu työttömyysetuus.

Ei tarvita kummoista Nostradamusta ennustamaan, että järjestelmän kompleksisuuden korjaaminen lisäämällä kompleksisuutta ei tule onnistumaan, ikävä kyllä.

Jos Vasemmistoliitolla olisi selkärankaa, se vaatisi hallitusohjelman muokkaamista kohti omaa ehdotustaan:

Vasemmistoliitto tavoittelee perustuloa (vasemmisto.fi, 27.11.2018):

”Perustuloa kohti voidaan vasemmistoliiton mielestä kuitenkin edetä jo ensi vaalikaudella yhdistämällä työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.”

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu