Rakennusala on Suomen korruptoitunein toimiala

Nuorisosäätiö perustettiin rahoittamaan Keskustaa.

Asuintalo rakennettiin moottoritien varteen, Helsingin kaupunki myönsi myöhemmin virheen – tällaista on elämä talossa, joka rakennettiin poikkeus­luvalla (HS 2.9.2019):

”Säätiö haki uudelleen poikkeuslupaa vuonna 2007. Silloin Helsingin ympäristökeskuksen vastustava lausunto hävisi kaikista asiakirjoista, ja lupa sai siunauksen kaupunginhallitusta myöten.”

Haaro ja Nousiainen ovat silkka sivuseikka Nuorisosäätiön saagassa, paljon olennaisempi kysymys on että miten säätiö sai alunperin kerättyä 50 miljoonan euron taseen. Vastaus on sinänsä yksinkertainen – yksi kaupungin/kunnanhallituksen päätös kerrallaan, tarvittaessa hävitetyin asiakirjoin.

Jussi Aho, Fira: Korruptiosta puhuminen on rakennusalalla vaikeaa (12.12.2016)

”Rakennusala on Suomen korruptoitunein toimiala. Se on keskustelunaiheena yhtä vaikea kuin puhuisi insestistä.”

Ja syyllisiä jää kiinni tasaisin väliajoin:

Historiallinen korruptiotuomio lieveni hovioikeudessa: Vantaan Jukka Peltomäki tuomittiin pelkästä rikkomuksesta, lahjusten antamisesta tuomittu arkkitehti vapautettiin (HS 6.3.2019)

Kuten Osmo Soininvaara twiitissään myöntää, Nuorisosäätiö perustettiin rahoittamaan Keskustapuoluetta. Vertailun vuoksi, jos perustaisin nyt rakennusalalla toimivan säätiön rahoittamaan Liberaalipuoluetta, sen tulevaisuus ei todennäköisesti olisi kovin ruusuinen, sillä maankäyttö ei ole kilpailtu markkina. Maankäyttö on kuntien monopoli, jossa myydään niukkuutta ja poliittisin päätöksin valitaan häviäjät sekä voittajat. Esimerkkinä häviäjistä voidaan mainita Sipoonranta.

Kasvukeskusten asuntopula, ja sitä kautta korruptiokytkös on ratkaistavissa, mutta vain yhdellä konstilla – kaupunginvaltuustoilta pitää poistaa valtaa ylläpitää niukkuutta maankäytössä. Parhaiten tämä onnistuu kopiomalla kaavoituslait Japanista (Urban kchoze blogi, 6.4.2014):

”In Japan, the national government created the zoning law, which it could do by mobilizing expertise to make a good set of laws.

That being said, cities aren't completely cut off from the business of zoning. Though the law is adopted by the national government, its local application is left to city governments, as long as they respect the national law. So cities still have some power, but they have guidelines, which seems to me to be a good compromise. The only issue is that it eliminates possibilities of experimentation which could find better ways of doing things, as cities cannot try a different approach, they are bound by the approach established by the national government.”

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

PS. Nuorisosäätiön meluhaitoilla rahastaminen ei onnistuisi nykyiseen malliin ilman asumistukea – jos asukkaat maksaisivat omasta pussistaan vuokransa, voisimme olettaa että meluhaittoja käytettäisiin argumentteina vuokrasta tinkimiseen.  Nykyjärjestelmässä jossa asumistuki kattaa 80% Kustaa Adolfin puiston vuokrasta (kuvaliitteet) ja asunnoista on krooninen pula, on asukkaan mahdoton tinkiä, sillä asunnolle löytyy aina toinen yhtä maksukykyinen ottaja. Tästä syystä asumistuet kannattaa siirtää valtiolta kuntien maksettavaksi, niin alkaa kaupunginvaltuustoakin kummasti kiinnostaa rakennusoikeuden myöntäminen sitä pyytäville.

 

AmosAhola

Olen 36-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuusyrityksessä ja parista ohjelmistostartupista. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu