Asumistukijärjestelmä on tullut tiensä päähän, sosiaaliturvauudistus pitää aloittaa heti

Paljon on vettä virrannut Vantaassa siitä kun aloitin asumistukijärjestelmän kritisoinnin otsikolla Asumistuki on haitallisin tuki (AA 31.12.2015). Opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin 2017 (kela.fi, 14.3.2017), VATT julkaisi ensin (laajalti väärin uutisoidun) tiedotteen otsikolla Asumistuki vaikuttaa vuokriin luultua vähemmän (31.5.2017) ja sittemmin blogauksen Asuntopolitiikkatoimien vaikutukset – eli kysyntä, tarjonta ja tasapaino (26.11.2020):

”Erilaiset kysyntätuet (asumistukijärjestelmät, vuokrasääntely tai muu alle markkinahinnan vuokraaminen ja omistusasumisen tuet) todennäköisesti lisäävät asumiskysyntää ja nostavat markkinavuokria ja asuntohintoja.”

Kuten myös tämän päivän Talouselämästä voimme lukea:

Asumistukimenot ovat räjähtäneet myös Helsingin arvoalueilla satojen prosenttien kasvuun – ”Asumistuki ei toimi, vaan pahentaa ongelmaa” (TE 23.12.2020)

Viidessä vuoteen ei mitään korjauksia asumistukijärjestelmään ole kuitenkaan tehty. Asumistukijärjestelmä nostaa edelleen yleistä vuokratasoa, joka tarkoittaa sitä, että veronmaksaja maksaa järjestelmästä kahteen kertaan: ensin veroina jonkun muun asumistuen (yli 2 mrd vuodessa) ja omassa vuokrassaan loput.

Vaikka kyseessä on merkittävä tulonsiirto hyvätuloisille sijoitusasuntojen omistajille, vasemmistohallituksenkaan on siihen vaikea koskea, sillä mahdolliset muutokset koskettavat niin monia. Yleistä asumistukea nauttii vuonna 2020 noin 400 000 ruokakuntaa, eläkkeesaajan asumistukea noin 200 000 ruokakuntaa.

Silti, järjestelmä on pakko korjata. Aivan ensimmäiseksi hallitus voi helpottaa tilannetta siirtämällä asumistuen kustannukset valtion harteilta kunnille, tämä synnyttää kunnille (vihdoin) kannustimet alentaa asumismenoja, joka saa ne kaavoittamaan nykyistä enemmän. Selvyyden vuoksi, idea ei ole omani, vaan Kelan entisen pääjohtajan Liisa Hyssälän:

Kelan Hyssälä: Olisi vastuutonta jatkaa nykyistä tukijärjestelmää – menot kasvavat miljarditolkulla (Yle 8.10.2016)

Lopullinen ratkaisu on kokonaisvaltainen sosiaaliturvauudistus, joka pitää mielestäni toteuttaa kustannusneutraalisti valtakunnallisena valtion rahoittaman perustulona, sekä kunnan (tai maakunnan) rahoittamana korvamerkitsemättömänä asumiskustannuslisänä, joista molemmat verotetaan pois kaikilta joilla on tuloja.

Sosiaaliturvauudistuksessa on tehtävä joitakin arvovalintoja, joista mielestäni tärkeimmät alla:

  1. Jokaisen pitää olla sosiaaliturvan edessä saman arvoinen, eli jokaisen pitää syödä ja asua. Ts. lopetetaan ihmisten kategorisointi työttömiin, työllisiin, opiskelijoihin, yrittäjiin, eläkeläisiin jne.
  2. Kenelläkään ei pidä olla subjektiivista oikeutta asua maan kalleimmissa sijainneissa yksin muiden kustannuksella.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa, sekä pormestarinvaaliehdokas.

PS. Haastan lukijat löytämään tiedon siitä montako ruokakuntaa Suomessa on nykyisellään. Noin tunnin googlettamisen jälkeen luovutin.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu