Digitaalinen euro uhkaa demokratiaa, ja hyvä niin

Euroopan keskuspankin tuore raportti digitaalisesta eurosta (www.ecb.europa.eu, 2.10.2020) paljastaa, että pandemia on saanut keskuspankkiirit käärimään hihansa:

”A digital euro could be issued (i) to support the digitalisation of the European economy and the strategic independence of the European Union; (ii) in response to a significant decline in the role of cash as a means of payment, (iii) if there is significant potential for foreign CBDCs or private digital payments to become widely used in the euro area, (iii) as a new monetary policy transmission channel, (iv)) to mitigate risks to the normal provision of payment services, (v) to foster the international role of the euro, and (vi) to support improvements in the overall costs and ecological footprint of the monetary and payment systems.”

Toteutus itsessään on Keskuspankkitili kaikille (AA, 6.6.2016), eräs sen tarkoituksista (ensimmäinen boldattu) on käytännössä Helikopterista rahaa sinullekin? (AA, 24.9.2015) ja toinen (boldattu) Avoin kirje Huoltovarmuuskeskukselle – maksujärjestelmästä perusinfraa (AA, 2.8.2015).

Mukava siis nähdä että että projekti etenee, vaikkakin viisi vuotta myöhässä. Nyt on taas hyvä aika kurkistaa kristallipalloon, ja katsoa mitä mahdollisuuksia viiden vuoden päässä häämöttää.

Jotta voi ennustaa tulevaisuutta, pitää kuitenkin ymmärtää  historiaa, ja hyvän katsauksen siihen tarjoaa:

Teemu Keskisarjan kolumni: Suomen valtio ei kanna yhteiskuntavastuuta – yritystenkö pitäisi! (6.10.2020)

Entisyyteen verrattuna äärettömät vertotulot eivät muka riittäneet. Kansallisomaisuus hupeni yhdessä sukupolvessa ja velka kaatui seuraaville, sikäli kun niitä siunaantuu.

Historioitsijasta näyttää, että valtio hukkuu leikkirahasammioonsa eikä kenenkään kannata siihen tarrautua viimeisellä rannalla.

Tämä on myös keskuspankkiirien (= teknokraattien) pidemmän aikavälin suurin ongelma. Keskuspankkien alkemistit kykenevät huolehtimaan siitä, että korkotaso pysyy matalalla jotta maailma ei pysähtyisi täysin. He eivät kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, että demokraattiset valtiot käyttävät tämän ”siiman” lapioimalla rahat loputtomaan moolokin kitaan, jonka kansa palkitsee äänillä. Vähänkään pidemmällä aikavälillä tämä johtaa työttömyyteen ja työn tuottavuuden kasvun hidastumiseen, eli kurjuuteen.

Keskuspankkitilit kansalaisille mahdollistaisivat euroalueen kansalaisten ostovoiman tukemisen niin, että valtiot pääsevät verottamaan vasta mahdollisen kuluttamisen yhteydessä, ja sekin voisi tapahtua missä vaan eurovaltiossa. Näin keskuspankki voisi elvyttää kansalaisten kautta, ilman että sen tarvitsee luovuttaa luottokorttiaan poliitikoille.

Parhaimmillaan keskuspankkitilit kansalaisille ovat siis keino parantaa demokratian toimivuutta ottamalla liiallinen kyky tuhlata rahaa pois poliitikoilta. Tämä on tarpeen, sillä ilman deadlineja ei ole tulevaisuutta. (AA, 21.9.2020) ja Demokratia on hevonen ja korkotaso sen suitset (AA 13.11.2018).

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu Helsingin kaupunginvaltuustossa.

PS. huonoimmassa skenaariossa keskuspankkitileistä tehdään vain yritys alentaa korkotasoa entisestään, sillä keskuspankkitilit tekevät ns. bank-runit mahdottomaksi. (500 euron seteleistä luovutaan – entä sitten? AA 11.2.2016). Oletan kuitenkin että pankkiirit ovat jo viisastuneet virheistään sen verran, että tämä ei ole tavoite.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu