HS:n Torstin tikkaremmin taloustieteilijä ei tiedä, että asumisen tuet nostavat vuokria

Helsingin Sanomien Torsti tietää palstalla vastailtiin tänään lukijoiden lähettämiin kommentteihin aiheesta vuokrien nousu.

Oma kommenttini pääsi lyhennettynä mukaan:

”Amos Ahola ehdotti, että vuokrat saataisiin laskuun rakentamalla niin paljon, että se ylittäisi kysynnän. Tämä on tavallaan totta mutta ei välttämättä kovin viisasta: on vaikea sanoa, mitä iloa meille olisi tyhjilleen jäävistä asunnoista.”

Ehdotan Torstille ja tikkaremmille reissua supermarkettiin. Hyllyt notkuvat kaikenlaista tavaraa joka odottaa ostajaansa. Siinä vaiheessa kun jostakin tulee pula, niin kyseisen hyödykkeen hinta tuppaa nousemaan.

Asuntojen ja vuokrien osalta mekanismi on identtinen, vaikka yksittäisen toimijan intresseissä ei ole tuottaa asuntoja tyhjilleen, ostajan näkökulmasta tilanne on päinvastainen. Koska merkittävä osa vuokrista maksetaan asumistukien muodossa, myös veronmaksajan näkökulmasta on hyödyllistä että asuntoja tuotetaan yli kysynnän.

Torstin tikkaremmin taloustieteilijä ei kuitenkaan myöntänyt asumistukien vaikuttavan vuokriin, vaan kuittasi tämän toteamalla:

”Perustarina kysynnän ja tarjonnan suhteesta ei kuitenkaan muutu. Esimerkiksi Helsingin keskustan vuokrataso ylittää jo selvästi asumistuen enimmäisrajat.”

Alla alkuperäinen kommenttini Torstille kokonaisuudessaan, joka selittää millainen vaikutus asumisen tuilla on vuokriin:

***

Terve Torsti,

Sunnuntain 16.2. numerossa vastasit kysymykseen, että paljonko asuntoja pitäisi rakentaa, jotta vuokrat eivät nousisi.

Vaikka vastauksesi on pääpiirteittäin oikein, eikä mitään yksiselittäistä lukua voida kertoa, niin yksiselitteinen vastaus on silti olemassa:

Rakentamalla enemmän kuin on kysyntää.

Asiaa voi hahmottaa pohtimalla, että paljonko vesi maksaa Saharassa. Jos vettä on vähemmän kuin janoisia, niin veden hinta nousee hyvin nopeasti janoisten maksukyvyn maksimiin, riippumatta veden tuotantokustannuksista, veroista tai mistä tahansa muusta tekijästä. Jos vettä on taas yllinkyllin saatavilla, niin hinta pysyy luonnollisesti kurissa.

Asuminen, kuten vesikin, ovat välttämättömyyshyödykkeitä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen hinta kuitenkin ylittää jopa vuokra-asujien maksukyvyn normaalin maksimin. Tämä johtuu siitä, että asumistukijärjestelmämme nostaa joidenkin vuokra-asujien maksukykyä. Aivan kuten Saharan vesipulaa ei kannata ratkaista antamalla janoisille lisää rahaa, ei asumistuki lievennä asuntopulaa millään lailla. Mikä pahinta, nostaessaan joidenkin vuokra-asujien maksukykyä, se samalla nostaa vuokria myös heidän osaltaan, jotka eivät asumistukea nauti.

Ainoa ratkaisu on rakentaa lisää, ja kuten Torstikin osasi kertoa, niin suurin este tälle on kaavoitus. Maailmassa on ainakin kaksi maata, jotka ovat onnistuneet onnistuneet ratkaisemaan asuntopulan. Ensimmäinen on Singapore, jossa on julkisella asuntotuotannolla rakennettu enemmän kuin kysyntää on. Jälkimmäinen on Japani, jossa on lailla annettu maanomistajille oikeus rakentaa maalleen ilman että kaupunki tai naapurit voivat sitä estää.

***

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.
AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu