Ihmishuutokauppa auttaisi perusterveydenhuollon solmun avaamisessa
Professorit tarttuisivat rohkeasti ”pyhiin lehmiin” – näin asiantuntijat pelastaisivat julkiset terveyspalvelut (Yle 25.04.2023):
”Julkinen terveydenhuolto on ongelmissa, eikä tilanteeseen ole helppoja ratkaisuja. Asiantuntijat toivovat päättäjiltä vähemmän vippaskonsteja”
Hold my beer. Tämän blogin kantava idea on ollut tunnistaa ongelma, sen juurisyy, ja esittää yksi ratkaisu, jolla on suurin vaikutus. Esitettyjä ratkaisuja voi usein perustellusti kutsua vippaskonsteiksi, sillä eivät laajat ja moniulotteiset yhteiskunnalliset ongelmat yhdellä keinolla ratkea.
Eivät niin, mutta kääritään silti hihat – alkuun ongelma (Ylen artikkelista):
”Julkinen terveydenhuolto on vaikeuksissa. Hoitoonpääsy sakkaa, henkilökunnasta on pulaa ja kulutkin pitäisi pitää kurissa.”
Artikkeli tunnistaa juurisyynkin mielestäni varsin hyvin (Yle):
”Avopalveluista ja julkisista palveluista aina säästettiin tai niihin ei resursoitu lisää rahaa. Sen myötä terveydenhuollon rakenne alkoi hitaasti muuttua, Patja kuvaa.
Tämä johti myös siihen, että erikoissairaanhoito vahvistui ja perusterveydenhuolto heikkeni. Perusterveydenhuollon sakkaaminen on yksi järjestelmämme isoimmista haasteista. Kun ihmisten terveysvaivoihin ei puututa varhaisessa vaiheessa, kuormittuu myös erikoissairaanhoito.”
Samaan aikaan Suomessa kuitenkin on toimiva työterveysjärjestelmä, joka ilmiselvästi (AA 20.8.2020) toimii vajaakapasiteetilla (Yle):
”Keskimäki kertoo esimerkin omasta elämästään. Hän yritti saada vastaanottoaikaa lääkärille julkiselle puolelle. Aikaa olisi pitänyt odottaa Keskimäen mukaan kuusi viikkoa. Yksityiselle lääkärille hän olisi saanut lääkäriajan samalle päivälle.
– Se, että esimerkiksi työterveydessä kiireettömään hoitoon pääsee muutaman tunnin varoitusajalla, on todennäköisesti tarpeetonta. On mahdollista, että se lisää myös palveluiden hukkakäyttöä.”
Tässä vaiheessa on tärkeä tiedostaa, että ratkaisu ylläolevaan ”ongelmaan” perustuu ainakin osittain ratkaisun esittäjän ideologiaan:
Vasemmistolainen ratkaisu on siirtää hoitohenkilökuntaa yksityiseltä sektorilta julkiselle.
Oikeistolainen ratkaisu on siirtää asiakkaita julkiselta sektorilta yksityiselle.
Vaikka en itsekään ole ideologioista vapaa, taipuisin silti jälkimmäiselle kannalle, koska loogisesti kannattaa laajentaa jotakin joka toimii, sen sijaan että laajentaisi jotakin jossa on ongelmia jo nyt.
Kuinka tämän toteuttaisin käytännössä? (Aholan ihmishuutokauppamalli, 25.04.2023)
Ehdotan huutokauppaa, jossa jokaisen kansalaisten perusterveydenhuolto huutokaupataan yksityisten toimijoiden kesken niin, että huutokauppa käydään anonymisoitujen terveys- ja muiden olennaisten tietojen pohjalta (esim. asuinpaikka, ala jolla työskentelee) riittävän monen palveluntarjoajan kesken automaagisesti ja kilpailuttajalle (sote-alue) avoimin parametrein. Vaaditut kriteerit täyttävät (esim. etäisyys hoitoon) halvimmat tarjoajat (n>2) voittavat, ts. saavat vastuulleen kyseisen kansalaisen perusterveydenhuollon, aivan kuten työterveyshuollossa nykyään. Tämän perusterveydenhuollon rahoittaa sote-alue.
Palveluntarjoajaansa tyytymätön asiakas voi halutessaan vaihtaa tarjoajaa maksamalla itse huutokaupan erotuksen verran, tai vaihtaa julkiseen perusterveydenhuoltoon. Molemmissa tapauksissa alkuperäinen palveluntarjoaja menettää rahoituksen kyseisen asiakkaan osalta.
Huutokauppahinnalle asetetaan yläraja, jonka ylittyessä asiakas jää edelleen julkisen sektorin perusterveydenhuollon piiriin – käytännössä kyseessä olisivat tällöin eniten hoitoa kaipaavat, joiden hoitopolku voitaisiin suunnitella täysin uusiksi (= nykyistä huomattavasti paremmaksi).
Erikoissairaanhoito säilyisi julkisena kuten ennenkin.
***
Hieman lukuja ehdotuksen tueksi:
Työterveydenhuollon piirissä on nykyään noin kaksi miljoonaa suomalaista, ja tämä maksaa noin 879 miljoonaa euroa vuosittain, eli n. 450e per nuppi, josta kela-korvaus on 191 euroa (~42%).
Loput n. 3,5 miljoonaa ovat julkisen perusterveydenhuollon piirissä, joka maksaa n. 4,2 mrd vuosittain, eli n. 1200e per nuppi.
Lähteet:
https://stm.fi/talous-ja-toiminta/palvelujen-menot-ja-rahoitus
https://www.tyoelamatieto.fi/fi/articles/analysisOhsCosts
***
Ehdotukseni lopputulema todennäköisesti olisi, että n. 4,5 miljoonaa suomalaista olisi yksityisen perusterveydenhuollon piirissä, ja miljoona julkisen.
Metsään harjoitus menisi vain, jos julkiselle ei jätetä riittävästi rahaa tuon miljoonan henkilön hanskaamiseksi, mutta pidetään tällä kertaa huoli että niin ei tapahdu.
Kirjoittaja on liberaali filosofi.
PS. jos firmoilta säästyvä ~510 meur (~0,58*879 meur) halutaan jotenkin niiltä imuroida pois, niin siihen varmasti löytyy keino, mutta tämä detalji on kokonaisuuden kannalta irrelevantti.
”Vaikka en itsekään ole ideologioista vapaa, taipuisin silti jälkimmäiselle kannalle, koska loogisesti kannattaa laajentaa jotakin joka toimii, sen sijaan että laajentaisi jotakin jossa on ongelmia jo nyt.”
Mielestäni tulkintasi on kovin yksioikoinen. Tietenkin olisi järjetöntä laajentaa toimimatonta systeemiä, mutta sehän ei sulje pois mahdollisuutta, että samalla toimimattouudet korjataan.
Yksityinen vs. julkinen -asetelmaa ei juuri koskaan käsitellä puolueettomasti. Kuitenkin teoreettiset lähtökohdat ovat selvästi julkisen puolella.
Nostaisin tässä esille myös politiikan roolin. Yksityiselle puolelle sitä ei kukaan kaipaa, mutta julkisella puolella siihen muka tarvitaan yli miljardin kulut joka vuosi ja samalla toiminta latistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnollisesti toimimatonta järjestelmää voi ja kannattaakin korjata, mutta näyttää siltä että olemme tilanteessa, jossa se on hyvin vaikeaa – mm. julkisen hoitajapula on viheliäisen vaikea korjata. Lisäkoulutus ei auta, jos tekijät eivät jää alalle, ja toisaalta julkinen synnyttää palkkakartellin, joka estää palkkojen nousun, joka lisäisi alan houkuttelevuutta.
Jos näkisin parempaa keinoa korjata julkinen perusterveydenhuolto, toki esittäisin sen, mutta sellaista ei nähdäkseni ole.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta Pelkistetty Sote ratkaisisi kaikki ongelmat, mutta ilmeisesti moni pitää sitä liian yksinkertaisena ollakseen totta. Kuitenkaan kukaan ei ole lähtenyt sitä kohta kohdalta kritisoimaan niin, että siihen olisi voinut vastata.
Ilmoita asiaton viesti
Saksan tilastojen mukaan perusterveydehuollossa hankalin 15% vaatii saman ajan kuin loput 85%.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, paretoperiaate pätee tässäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Siis julkinen terveydenhuolto toteutettaisiin ostopalveluilla? Vai olisiko terveydenhuolto avoinna vain varakkaille?
Aivan sama minulle, kuolen kumminkin n. kymmenen vuoden sisään. Ainoa pyrkimykseni on kuolla vasta äitini jälkeen, mikä tulee olemaan vaikea haaste, etenkin jos siihen menee enemmän kuin tuo kymmenisen vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Perusterveydenhuolto toteutetaan julkisesti rahoitettuna, ostopalveluna kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
No sitten meikäläinenkin saattaisi voida sitä käyttää, vaikkei isoa lottovoittoa tulisikaan (mikä on aika epätodennäköistä kun lottoan korkeintaan kympillä vuodessa).
Ilmoita asiaton viesti
Jossakin väitettiin, että joka toiselle syntyvälle lapselle otetaan jo nyt yksityinen sairauskuluvakuutus. Tämä pitää yksityissektorin toimivana. Terveyskeskusten ylikuormitus ratkeaa kohta itsestään.
Ilmoita asiaton viesti
Milloin ounastelet ratkaisun tulevan?
Ilmoita asiaton viesti
Idea on hyvä (joskin ehkä sen saisi paremmin myydyksi jollain toisella nimellä…?)
Varmaan jotain vastustusta voi tulla johtuen siitä että terveydentilasta riippuen eri henkilöt saattavat saada erilaista hoitoa. Mutta jokainen voi kuitenkin halutessaan defaulttaa takaisin julkiseen joten kenekään palvelu ei teoriassa huonone.
Toki huono puoli voi olla kentän pirstaloituminen jolloin keskittämisestä saatavat tehokkuushyödyt voi jäädä saamatta, mutta perusterveydenhuollossa tällaisia on aika vähän joten se ei ole varmaan kovin oleellinen efekti.
Ilmoita asiaton viesti
Tjoo, kyllähän tätä voi kutsua kaikkien perusterveydenhuollon siirtämiseksi työterveyden piiriin.
Ilmoita asiaton viesti