Inflaatio, mikä ihana tekosyy
Kukaan ei ymmärrä inflaatiota (HS 14.1.2022):
”Keskuspankit tuudittautuivat kroonisen matalaan inflaatioon ja painoivat liikaa kaasua. Nyt Yhdysvaltain inflaatio on korkeimmillaan 40 vuoteen.”
Palautti mieleen vanhan kirjoitukseni
Se parempi inflaatiomittari (AA 7.12.2017):
”Pankkiireilla tuntuu tosin olevan taipumus vauhtisokeuteen, eli kun vauhtia on ollut kivasti pitkään, niin jarrua painetaan yleensä auttamatta liian myöhään.”
Hesarin otsikointi on kuitenkin väärin. Eivät keskuspankkiirit niin uunoja olisi, etteivätkö he ymmärtäisi inflaatiota. Ongelma on siinä, että he eivät välitä siitä. Matala inflaatio on vain ollut keskuspankkien mandaatin mukainen tekosyy huolehtia kahdesta asiasta joista keskuspankkiirit oikeasti välittävät:
- Varallisuuserien hintakehityksestä (jota kuluttajahintainflaatio ei lainkaan mittaa) – merkittävä korjausliike varallisuuserien hinnoissa vetää eläkejärjestelmältä pohjan pois.
- Euroopan ollessa kyseessä EU:n yhtenäisyydestä. Ilman interventioita EU hajoaisi, jolloin myös EKP lakkaisi olemasta. Näin organisaatio käytännössä suojelee interventioilla itseään, kuten kaikki organisaatiot ”luonnostaan” tekevät.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että inflaatipeikko on nostanut päänsä luolastaan. Keskuspankkiirien reaktio tähän on laittaa kädet ristiin ja toivoa, että peikko menee omaehtoisesti takaisin nukkumaan, koska mahdollinen koronnosto romahduttaisi sekä varallisuuserien hinnat, että todennäköisesti hajoittaisi EU:n.
Voi olla, että tällä alati kapenevalla trapetsilla voidaan jatkaa vielä vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä, mutta lopulta naru tulee vetävän käteen ja amerikkalaisen taloustieteilijän Herbert Steinin mukaan nimetty Steinin laki realisoituu: ”If something cannot go on forever, it will stop.”
Kun näin vihdoin tapahtuu (tai oikeastaan, hyvissä ajoin ennen sitä), olisi paikallaan pohtia keskuspankkien olemassaolon oikeutusta. Vastaisuudessa keskuspankkeihin ei pidä palkata rallikuskeja jotka yrittävät pitää auton mutkaisella tiellä kaasun ja jarrun avulla, vaan arkkitehtejä, jotka pyrkivät tekemään teistä suorempia ja turvallisempi.
Jälkimmäinen on pitkän aikavälin hommaa, jossa lyhyen aikavälin murheet pitää jättää poliitikkojen huoleksi.
Kirjoittaja on liberaali filosofi.
PS. pitkällä aikavälillä on yksi ja sama, mikä varallisuuserien hinta on lyhyellä aikavälillä, tai kuka ne omistaa. Esim. asunnon arvo ei muutu siitä, että sen hinta puolittuu.
Niin, kun ostovoima hiipuu,,,mikäs sitten saapuikaan,,,
Ilmoita asiaton viesti
Saksan inflaatio on jo yli 5 % tasolla ja joissakin EU- maissa jopa 10 % luokkaa.
Eiköhän tässä pian tulla tiukasti FED:n tiellä perässä.
Nollakorkoajat ovat pian ohitse.
Ilmoita asiaton viesti
Ekp ei tosiaankaan voi nostaa korkoja juuri em. syistä, mutta juuri kukaan ei ole asiasta tietoinen, eikä se siksi ole otsikoissa.
Jussi Ahokas käsittelee aihepiiriä Keskuspankkikapitalismi-blogissaan.
Samoin esim. Joseph Wang kirjassaan: ”Central banking 101”.
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin että EKP löytää mekanismin siihen, miten se voi nostaa ohjauskorkoja, mutta silti jatkaa valtioiden rahoittamista ns. painokoneella. Jotain tälläistä tarvittaneen inflaation suitsimiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos QE ohjelmaa laajennetaan, niin ohjauskorkoa voi nostaa, mutta saksalaiset tuskin suostuu.
Liittovaltio on euron ainoa pelastus, mutta juuri kukaan ei kannata sitä ts. kriisiytyminen on edessä.
Ilmoita asiaton viesti
Suostuu, sanokaa minun sanoneen.
Ilmoita asiaton viesti
> Esim. asunnon arvo ei muutu
> siitä, että sen hinta puolittuu.
Lamassa saattaa suurkaupungissa käydä niin, että asuntojen hinnasta katoaa 20% mutta käyttöarvo palautuu samaksi heti kun on taas maksukykyisiä asukkaita tarjolla.
Syrjäseutujen tyhjentyminen puolittaa ja jopa nollaa satojen tuhansien asuntojen arvon lähitulevaisuudessa, siten että käyttöarvon voidaan sanoa myös romahtavan, jos kansakunnasta ei löydy ketään joka haluaa asua niissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, jos kämpässä ei halua kukaan asua, se on lähtökohtaisesti arvoton.
Ilmoita asiaton viesti
Niin hintahan on käytännössä korkein tarjous.
Jos jollain on joku 300 neliön öljylämmitteinen palatsi josta 40km kauppaan niin ei niistä paljoa tarjota. Sillähän ei ole mitään väliä monta sataa tonnia on rahaa käytetty sellaisen rakentamiseen, että jokainenhan saa tehdä omilla rahoilla mitä tykkää.
Jos haluaisi rakentaa kämpän jossa arvo säilyisi niin varmaankin kannattaisi tehdä sellainen mikä ei tarvitse sähköliittymää ja tuottaa itse energiansa ja ehkä backuppina pari klapia talvella ja on lähellä palveluita ja työpaikkoja. Mielellään kävelymatkan päässä.
Ilmoita asiaton viesti
Jahas Ahola. Mikä on se mekanismi, joka turvaisi ostovoiman ja maksukyvyn talouden kasvun tunnusmerkistönä ?
Kyllä se on vain nouseva inflaatio, palkankorotukset ja nousevat korot. Lisärahanluominen on juurikin tätä, eikä EKP voi pitää korkoja tasolla ” miten sattuu”.
Ranskalla ja italialla alkaa olla kasassa jo n. 5 biljoonan euron velat, eivätkä nämä muuhun enää edes pyri EU:n / EMU:n yhteisvastuuta pidemmälle omien velkojensa ja teennäisen elintasojensa maksattamiseksi.
Briteillä oli hyvä syy jättää velkaääliötalous sinänsä niille, joiden pitäisi siitä vastata.
Ei minulla muuta.
Ilmoita asiaton viesti
En suoraan sanottuna saa kiinni mikä on kommenttisi pihvi, joten jos voit summeerata sen vaikka yhteen lauseeseen, niin voin ehkä ottaa kantaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Nollakorot ja nollainflaatio forever ?
Kantaasi en edes odottele.
Ilmoita asiaton viesti
”Voi olla, että tällä alati kapenevalla trapetsilla voidaan jatkaa vielä vuosia, ehkä jopa vuosikymmeniä, mutta lopulta naru tulee vetävän käteen.”
Ilmoita asiaton viesti
”Briteillä oli hyvä syy jättää velkaääliötalous sinänsä niille, joiden pitäisi siitä vastata.”
Briteillä on omaa velkaa aivan riittävästi ja niiden on entistä vaikeampi selvitä veloistaan nyt, sen ääliömäisen brexitin jälkeen, eivät voi panna velkaansa edes muiden maksettavaksi, kuten väität Italian tekevän.
Brexitin johdosta Englannin talous on heikentynyt ja tulee heikkenemään, joten Englannin on entistä vaikeampaa hoitaa velkojaan, kun korotkin nousee ja Englannissa ne nousee, kun luottoluokitus huononee.
Mitä siihen velkaan noin yleensä tulee, niin aina kriisin aikana taloutta on pidetty pyörimässä velkavetoisesti, eli rahaa painamalla. Raha on se asia jolla talouselämä saadaan pyörimään ja se on se tärkein seikka että talouselämä toimii, taloutta ei saa päästää pysähtymään.
Velat, se painettu raha, sen voi vaikka unohtaa, sillä ei ole merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti