Keskuspankkikapitalismi naukkasi koronaa väärään kurkkuun

Yhdysvaltojen keskuspankki kevensi rahapolitiikkaa, mutta osakkeet halpenevat tuntuvasti (HS 3.3.2020) herätti Twitterin sijoittapiireissä naukumista: korkoa laskettiin liian vähän! EKP ei tee mitään vaikka pitäisi! QE 4ever!

Osakemarkkinat ovat siitä mielenkiintoisia, että nousumarkkinaa pidetään normaalina, mutta laskumarkkinaa epänormaalina.

Pitkällä aikavälillä osakkeet toki toimivat inflaatiosuojana, ja voitollisiin yrityksiin kertyy taseeseen varallisuutta nostaen yrityksen arvoa, mutta lyhyellä aikavälillä kyse on vain saman yrityksen osakkeiden myymisestä A:lta B:lle ja takaisin B:ltä A:lle.

Otetaan esimerkkinä eräs maailman arvokkaimmista yrityksistä:

”Amazonin osakkeiden markkina-arvo on peräti 17 kertaa korkeampi kuin kirjanpidon mukainen nettovarallisuus. Tämä tarkoittaa, että 94 prosenttia markkina-arvosta perustuu sijoittajien odotuksiin siitä, miten yritys tuottaa tulevaisuudessa voittoja. Vain kolme prosenttia perustuu toistaiseksi tehtyyn tulokseen, jota on jälleensijoitettu yrityksen toimintaan. Loput kolme prosenttia vastaa sijoittajien vuosien varrella yhtiöön sijoittamaa pääomaa.” (Mustread, 28.2.2020)

Koska Amazon ei maksa osinkoja, käytännössä sijoittajien osto- ja myyntipäätöksiä ajaa näkemys siitä, että voiko osakkeen myydä huomenna korkeampaan hintaan jollekin muulle. Jos voi, ostaminen (tai myymättä jättäminen) hintaan mihin hyvänsä on järkevää. Tätä kutsutaan taloustieteessä suuremman hölmön teoriaksi.

Siihen, voiko yritysten osakkeet myydä huomenna kalliimmalla jollekin muulle vaikuttaa keskuspankkien korkopäätökset ja/tai rahanpainaminen erittäin paljon, jolloin on luonnollista että osakesijoittajat naukuvat lisää interventioita.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että esimerkiksi esimerkkiyhtiömme osakkeiden arvosta 94% on ilmaa. Siitä ei ole kovin pitkä matka esim. Bitcoiniin, jossa vastaava luku on 100%.

Keskuspankkien korkopäätökset tai rahoitusmarkkinoille kohdistetut raharuiskeet eivät voi parantaa koronavirusta, eivätkä ne voi korjata karanteenien takia jumissa olevia toimitusketjuja, joten reaalitalouden kannalta niiden vaikutukset ovat vähintäänkin epävarmoja, ja pahimmassa tapauksessa jopa haitallisia.

Keskuspankkien käsiä kuitenkin sitoo niiden inflaatiotavoite (2%), ja vaikka koronaviruksen kuvittelisi aiheuttavan inflaatiota hyödykepulan myötä, markkinat tulkitsivat tilanteen deflatoriseksi (Forbes, 1.3.2020) velkaantumisen hidastumisen myötä, joka sai FED:inkin toimimaan.

Tätä kirjoittaessani Maailmanpankki ilmoitti myöntävänsä 12 miljardia dollaria koronaviruksen vastaiseen taisteluun (Yle 4.3.2020). Siltä osin kuin rahalla ostetaan käsidesiä ja kasvonaamioita, niin vaikutus voi olla positiivinenkin – olettaen että ne eivät lopu kesken.

Muilta osin pääsemme todistamaan keskuspankkikapitalismin tähän saakka toistaiseksi viihdyttävintä tasapainoilua deflaation ja inflaation välillä. Valitettavaa toki tässä on se, että sen sijaan että sijoittajat pyrkisivät laskemaan minkä arvoisia yritykset todella ovat, he seuraavat silmä kovana keskuspankkeja lyöden vetoa seuraavista interventioista.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu