Kielikiintiöt ovat institutionaalista nepotismia

Sonja Alkio opiskelee suomenkielisenä ruotsinkielisessä yliopistossa – Kielitaito voi avata uusia ovia korkeakouluun kotimaassakin (Yle 7.10.2019) on surkean kritiikitön artikkeli perustuslain:

”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

vastaisesta kielikiintiöjärjestelmästämme.

”Ruotsinkielisen korkeakoulutuksen opiskelijamääriä mitoitetaan esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon eri ammattiryhmissä tarvitaan ruotsin kieltä taitavia, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen.” (Yle 7.10.2019)

Ruotsinkielisten kielikiintiöiden yleinen perustelu löytyy perustuslaistamme:

”Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.”

Näitä oikeuksia on sittemmin tarkennettu kielilailla

Perustuslaista tai kielilaista ei voi kuitenkaan suoraan johtaa perustelua asettaa korkeakouluhakijat epätasa-arvoiseen asemaan, mutta oikeustieteellisen osalta tämän voi mielestäni hyväksyä.

Vuonna 2019 oikeustieteellisen kielikiintiöt ovat Helsingissä 22 vs 177, eli 11%. Vaasassa 12 vs 26, eli 31,5%.

Jos oikeustieteellisen tiedekunnan kielikiintiöitä voidaan pitää jossain määrin perusteltuina, niin jo lääketieteellisen kielikiintiöden perustelu horjuu – julkisen puolen terveydenhuollossa palvelua ei välttämättä saa kummallakaan kotimaisella, vaan vasta kolmannella. Kuitenkin, lisensiaattien ruotsinkielisten aloituspaikkojen tilanne 37 vs 108, eli 25,5%

Hankenin ruotsinkielisille aloituspaikoille, jossa Sonja Alkiokin opiskelee, ei kuitenkaan ole mitään lakiin perustuvaa perustetta. Ja siltikin kauppakorkean aloituspaikat ovat valtakunnallisesti noin 20% ruotsinkielisiä.

Ylen juttu jätti tosiaan mainitsematta, että jotta kiintiöissä voi hakea, täytyy olla joko valmistunut ruotsinkielisestä lukiosta, tai suorittaa kielikoe. Kielikoe ei ole mahdottoman vaikea, mutta tapauksia on, jotka eivät ole kyseistä koetta läpäisseet vaikka äidinkielenänsä olisikin ruotsi.

Jos kaikki suomalaiset eivät joutuisi opiskelemaan pakollista ruotsia koulussa, olisivat kielikiintiöt vielä räikeämmin perustuslain vastaisia, nyt ne ovat vain räikeästi perustuslain vastaisia.

Säilyttääkseen etulyöntiasemansa seuraavan sukupolven kouluttamisessa:

”Ruotsinkielinen väestö on monissa koulutustavoitteissa suomenkielisiä edellä: korkeakouluopinnot sekä aloitetaan että saadaan valmiiksi nuorempana. Lisäksi ruotsinkielisestä väestöstä suurempi osa on korkeakoulutettuja.” (Yle 7.10.2019)

RKP:n päävaatimus edellisiin hallitusneuvotteluihin oli seuraavaa:

Ruotsi on tulossa pakolliseksi aineeksi ylioppilas­kirjoituksissa, ja rehtorit ovat ymmällään (HS 3.6.2019)

Ehkä rehtorien, tai laajemmin suomalaisten, ei pitäisi olla niin ymmällään, kyse on vain pitkän aikavälin edunvalvonnasta.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

PS. Vuonna 2011 Yle penkoi asiaa hieman artikkelissaan: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille (Yle 3.10.2011).

PPS. aloituspaikkojen lähde: https://opintopolku.fi

AmosAhola

Olen 36-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuusyrityksessä ja parista ohjelmistostartupista. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu