Lääkärikunnan tulisi kerrata Hippokrateen valaa
Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen kanssaan elatukseni, ja hänen tarvitessaan apua tulen sitä antamaan. Hänen poikiaan olen pitävä veljinäni ja opettava heille, mikäli he niin haluavat, tämän taidon ilman palkkaa ja sopimusta.”
Tämä on seurasta Lääkäriliiton vuosikymmeniä kestäneestä taistelusta lääkäripulan ylläpitämiseksi. Vasta herran vuonna 2023 on lääkäriliitto vihdoin muuttanut linjaansa:
Lääkäripulan helpottamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja (Janne Aaltonen, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja. HS 31.3.2023)
”Lääkäreistä on pulaa kaikkialla: terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, yksityisillä vastaanotoilla sekä opetuksessa ja tutkimuksessa. Lääkäripula heikentää hoidon saavutettavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta.”
Mutta viesti ei ole vielä tavoittanut lääkärikuntaa, joka toistaa viime vuosikymmeninä edunvalvojaltaan oppimaansa mantraa.
Kirjoittaja on Liberaali filosofi.
Mennäänkö sitten saksalaiseen malliin; lääkärikoulutus on niin teoreettista, että vastavalmistuneiden käytännön taidot ovat kovin heikot? Haluatko itse, jos joudut onnettomuuteen, että keskussairaalassa päivystä lääkäri harjoittelee jotakin toimenpidettä ensimmäisen kerran sinulla? Koulutuksen resurssit olivat puutteellisia tässä suhteessa jo 80-luvulla, ja tilannetta on vain heikennetty, kun opiskelijamääriä on lisätty. Aivan varmasti mitään lisäresursseja ei tule.
Tämä havaittiin jo 60-luvulla, kun lääkäripulaa koitettiin hoitaa kouluttamalla lääkäreitä mm. Sveitsissä. Koulutus siellä ei antanut käytännön valmiuksia ollenkaan sillä tavalla, mitä Suomen olosuhteissa olisi tarvittu.
Lääkäripulan ratkaiseminen voitaisiin aloittaa myös siitä, että julkiselle puolelle saataisiin toimivat atk-järjestelmät (kuten esim. Mehiläisessä ja Terveystalossa jo on), eikä lääkäreiden tarvitsisi kirjoittaa täysin tarpeettomia todistuksia. Sillä saataisiin jo satojen lääkäreiden työpanos järjelliseen käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan luonnollisesti koulutusresurssien lisäämistä samassa suhteessa kuin aloituspaikkojen.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta mistä rahat? Ok, liberaaleilla taisi olla purevakin leikkauslista. Kyllähän toinen puoli asiasta on kuitenkin se, että julkisella sektorilla lääkärien työpanosta tuhlataan kuin Neuvostoliitossa. Krimillä v. 1985 hotellissa oli uima-allaslääkäri, joka myönsi lupia uima-altaan käyttöön. Huonolla venäjälläni selitin olevani itse lääketieteen kandidaatti, eikä minun tarvinnut edes riisutua.
Terveyskeskuksissa lääkärit myöntävät mm. vaippajakelulupia; hoitaja kertoo lääkärille, että tarvitaan kroonikkovaippoja, ja lääkäri allekirjoittaa luvan tietyn vaippamäärän toimittamiseen viikossa. Kollega poltti päreensä, kun KELA:lle piti parin vuoden välein kirjallisesti ilmoittaa, että junan alle jääneet jalat eivät ole kasvaneet takaisin (eläkkeensaajan hoitotuki).
Ilmoita asiaton viesti
Lääkärien koulutusmäärien tuplaaminen maksaa 98 meur vuodessa, se on ihan peanuts tuotettuun hyötyyn nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Missä on laskelma?
Ilmoita asiaton viesti
Lääkärien koulutuspaikkoja on 818, yhden lääkärin koulutus maksaa keskimäärin 120keur.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutuksen pitäisi olla nykyistä parempaa, jolloin hinta nousee.,
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvin näyttävät lääkärit olevan kykeneviä hoitaman töitään nykyiselläkin koulutusresursseilla, mutta toki aina voi naukua lisää resursseja, ei siinä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, eikös lääkäriksi opiskelevilla aidossa hoitotyössä oikeilla potilailla ole ns. takapäivystäjä, jolta voi kysyä tarvittaessa, ja että ”keskussairaalassa päivystä lääkäri [ei harjoittele] jotakin toimenpidettä ensimmäisen kerran sinulla”?
Ilmoita asiaton viesti
(Em. oli tarkoitus tulla vastauksena Pekka Roponen #3888600 -kommentin alle)
Ilmoita asiaton viesti
Nythän halutaan tuoda työvoimaa ulkomailta,tuodaan poppaukkoja afrikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkärit tehkööt lääkärin töitä, eikä mitään hoitajien tai sihteereiden töitä.
ATK yhtenäiseksi ja järjelliselle nopealle helppokäyttöiselle tasolle edes Viron tapaan.
Lääkärin ei todellakaan kuulu hyväksyä ja tilata terveyskeskuksissa kroonikkopotilaiden vaippoja oman koulutuksensa puitteissa. Lääkärin ei tule myöskään toimittaa mm. Kelalle täysin tyhjänpäiväisiä byrokraattisia työläitä lääkärintodistuksia ” Kelan pyynnöstä totean, että NN istuu tänään XXXXXX edessäni elävänä ja hengittää edelleenkin ”.
Ilmoita asiaton viesti
Itse jouduin 16v vuosittain todistamaan että olen synnynnäisesti vammainen eikä parantumista ole deformaatioihin, kudosvaurioihin jne olemassa…
Lääkäri oli vakio tuohon aikaan ja tyyliin aina kysyi: ”laitetaanko sama lappu uusilla päiväyksillä, onko muutoksia?”, että joo, todella viisasta touhua. Kului ei vain minun ja lääkärin aikaa, myös Kelan ainakin kahden paperinpyörittelijän aikaa (Kelan lääkäri ja päätöksen kirjoittelija).
Ilmoita asiaton viesti
Yleiseltä sektorilta yksityiseen loikanneille lääkäreille vain omat tulot ovat ratkaisevia.
Valat ovat vain sanoja.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä länsimaissa katsotaan, että työpaikkansa saa valita vapaasti. Mitään pakollista lääkärinvalaa ei muuten Suomessa ole ollut vuosikymmeniin.
Ilmoita asiaton viesti
—
Amos, linkissäsi oli, että ”Lääkäreitä ei pitäisi velvoittaa kirjoittamaan todistuksia ja lausuntoja, joista on vain vähän hyötyä potilaalle. Vaikka kirjaamisella on perusteensa laadun tai yhdenvertaisuuden takaajana, hyöty voi olla verraten vähäinen.”
Lääkäreitä ei pitäisi myöskään velvoittaa kirjoittamaan todistuksia ja lausuntoja, joista on vain haittaa potilaalle (lausunnon antajan esteellisyys esim. oman hoitotyönsä/ oman hoitopaikkansa laadun arvioijana).
Ks. kritisoimani tuore KHO:n päätös KHO:2023:37, jossa kerrotaan, että ”Tämä ei kuitenkaan estä sellaista menettelyä, että asianosaiselle voidaan samalla antaa viranomaisessa laadittu lausunto tietojen sisällön ja merkityksen selventämiseksi” ja vertaa sitä eilen avaamani blogin ”Rekisterinpitäjä, sinun on itse arvioitava tasapainotestillä, voitko käyttää oikeutettua etua henkilötietojen käsittelyn perusteena” kanssa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/rekisterinpitaja-sinun-on-itse-arvioitava-tasapainotestilla-voitko-kayttaa-oikeutettua-etua-henkilotietojen-kasittelyn-perusteena/
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä edellisessä kommentissani viittaamani merkittävä KHO:n antama 27.4.2023 päivälle annetuksi merkitty vuosikirjapäätös, joka mielestäni väärin perustein lähtee jatkossa ohjaamaan näitä pyydettyjä ja annettuja lääkärilausuntoja, joissa on vaarana esim. hoitovirheiden (tapaturma-, potilas- ja lääkevahingot) kohdalla siihen, että lausunnon antaa esteellinen lääkäri, joka on osallistunut ko. tapaturman arvioimiseen/hoitoon tai potilas- ja lääkevahingon (hoitovirhe, väärin valittu hoitolinja, väärä diagnoosi) syntymiseen
KHO:2023:37
Asiakirjajulkisuus – Potilasasiakirjat – Kuolleen henkilön terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat tiedot – Sovellettava laki – Yleislaki – Erityislaki – Tietojen antaminen lausunnon muodossa
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1682421372874.html
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2023:38
Perusopetus – Maksuton koulukuljetus – Vuoroasuminen – Yhdenvertaisuus – Oppilaan terveydentila – Tarvittavat kohtuulliset mukautukset – Mukautusten taloudellinen rasite
Vuosikirjanumero:
KHO:2023:38
Antopäivä:
28.4.2023
Tässä myös KHO:n tuore vuosikirjapäätös KHO:2023:38, jossa kerrotaan – – ”(36) Asiakirjoihin sisältyy oppilasta koskeva lääkärinlausunto. Nykyoireiden kuvauksessa todetaan, että arjessa ovat selkeinä tulleet esiin kehitykselliset erityispiirteet ja psyykkinen joustamattomuus. Haasteita on tullut esille vireystilan ja mielialan sääntelyssä sekä oman toiminnan ohjauksessa. A tarvitsee kaikissa arjen toimissaan aikuisen vankkaa tukea. Lausunnosta ilmenee, että hän ei ollut hetkeen kyennyt käymään koulua ryhmässä. Hänellä diagnosoitu monimuotoinen ja vaikea-asteinen neuropsykiatrinen oireisto laskee merkittävästi hänen toimintakykyään heijastuen vahvasti myös hänen kykyynsä käydä koulua.” – –
Kuinka tällaiset lääkärilausunnot, kuten KHO:2023:37 ja KHO:2023:38 -päätöksissä on, oikeudessa asiaan vaikuttaisi mahdollisessa hoitovirhetilanteessa, jos sen olisi ko. tilanteessa antanut lapsen diagnoimiseen ja hoitoon osallistunut päävastuullinen lääkäri ja lausunto olisi aitojen ja alkuperäisten lasta koskevien potilasarkistotietojen vastainen ja johon rekisteröidyllä (vanhemmilla) on oikeus; ja nimenomaan oikeus saada ne pyytämässään (alkuperäisessä) muodossa?
Kuinka em. esteellinen lääkärinlausunto voidaan oikeudessa jättää huomiotta, jos asia on kiistanalainen ja HL 31 § ja 32 § mukaisesti selvittämättä?
Tai jos Potilasvakuutuskeskuskaan ei asiaa selvitä mahdollisen potilasvahinkokorvaushakemuksen yhteydessä ja asiaa ei saisi edes Liikenne- ja Potilasvakuutuslautakuntakaan laillisesti enää ratkaistua esim. siksi, että esteellisyyttä koskeva virkavirhe- tai rikos on vanhentunut tai annetut potilasasiakirjat eivät olen PL 2,3 § mukaisesti l a k i i n perustuvia yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita sisältäviä – kuten nyt on meillä tällä hetkellä tilanne, koska potilasasiakirjojen sisältöä sääntelee vain asetus?
Pysyitteköhän vielä kärryillä 😉 ?
Pekka Roponen, mitä mieltä Sinä olet edellä esittämästäni?
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä siis po. 28.4.2023 annettu KHO:2023:38
Perusopetus – Maksuton koulukuljetus – Vuoroasuminen – Yhdenvertaisuus – Oppilaan terveydentila – Tarvittavat kohtuulliset mukautukset – Mukautusten taloudellinen rasite
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1682501238348.html
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä pyritään siihen, että lääkärinlausunnot kirjoittaa potilaan tunteva lääkäri, mikä on mielestäni ihan itsestään selvää. Kuka muu ne sitten kirjoittaisi?
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, tarkoitatko, että myös tilanteessa, jossa ko. lääkäri on itse osallistunut hoitovirhetilanteeseen ja potilaan potilas- ja lääkevahinkojen hoitamiseen; ja edelleen tilanteessa, jossa esim. AVI pyytää häneltä lausuntoa ko. tilanteesta, hoidosta ja hoitopaikasta?
Mikä on mahdollisen esteellisenä annetun lääkärinlausunnon merkitys tapaturma-, potilas- ja lääkevahingoissa ja niiden selvittelyissä Potilasvakuutuskeskuksessa ja/tai tuomioistuimissa?
Ilmoita asiaton viesti
Se, että joku väittää hoitovirheen tapahtuneen, ei tietenkään tee kenestäkään lääkäriä jääviksi lausunnon kirjoittamisen suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
–
Pekka, tarkoitin siis tilannetta, jossa lääkäri on itse osallistunut/ ehkä päävastuullisena potilaan hoitoon hoitovirhetilanteessa
– miten hänen oma lausuntonsa voisi olla puolueeton häntä itseään koskien;
– miten em. lääkärin esteellinen lausunto voi edes ”kelvata” AVI:lle;
– ja miten tällainen esteellinen lääkärin lausunto vaikuttaa potilaan saamiin korvauksiin, jos ko. tapaturma-, potilas- tai lääkevahinkopotilas on tehnyt asiassa vaarailmoituksen/kantelun Valviralle/Fimealle/AVI:lle ko. hoitovirheestä ja sen jälkeisestä hoidosta – johon esteellinen lääkäri on osallistunut; ehkä jopa kokonaan ko. hoitovirheen hoidosta päättänyt – ja vahinkoa kärsinyt potilas tekee asiassa korvaushakemuksen Potilasvakuutuskeskukselle tai lääkevahinkovakuutusyhtiölle?
Onhan tavallaan ”tosi kätevää” (huom. sarkasmia) määrätä esteellinen lääkäri antamaan oikeudellisesti sitovan lausunnon em. hoitovirhetilanteessa, jossa potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta saada ko. lääkärin esteellisyyttä ensin tutkittavaksi ns. prosessinedellytyksenä hallintolain mukaan? Ja vieläpä kiireellisenä esteellisyyden selvittämisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkään en ymmärrä, kuka muu voisi lausunnon kirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka & co, ks. alla:
(94/2022) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
potilasasiakirjoista
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220094
– – ”8 §
Potilasasiakirjamerkintöjen määräajat ja eräiden asiakirjojen toimittaminen
Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Merkinnät tulee tehdä viimeistään viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun potilas poistuu vastaanotolta taikka palvelutapahtuma muutoin päättyy.
Lähetteet tulee laatia ja toimittaa jatkohoitopaikkaan viipymättä. Lähete tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää jatkohoitopaikkaan viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun sen tekemisen tarve on todettu.
Yhteenveto potilaalle annetusta hoidosta jatkohoito-ohjeineen tulee toimittaa potilaalle sekä jatkohoitopaikkaan tai muuhun paikkaan, josta on potilaan kanssa sovittu, potilaan suostumuksen mukaisesti ja viipymättä. Yhteenveto tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää viiden vuorokauden kuluessa hoidon päättymisestä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 6 §:n 1 momentissa säädettyyn valtakunnalliseen arkistointipalveluun liittyneen terveydenhuollon toimintayksikön tai itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön on muodostettava merkinnöistä sähköiset potilasasiakirjat ja tallennettava ne arkistointipalveluun sen määräajan kuluessa, jossa asiakirjan merkinnät on laadittava.
Tässä pykälässä säädetyistä määräajoista voidaan poiketa vain erityisestä syystä.
9 §
Potilaskertomus
Terveydenhuollon toimintayksikön ja itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee pitää jokaisesta potilaastaan jatkuvaan muotoon laadittua aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta.
Potilaskertomusta tai sen osia ei saa kirjoittaa uudelleen eikä alkuperäistä sivua korvata valokopiolla tai muulla vastaavalla tavalla.” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220094
—
Ks. myös
Suomen säädöskokoelmaan n:o 94/2022
(Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista)
Sivulla 8, 25 §:n 2 momentti on:
Tällä asetuksella kumotaan potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 30 päivänä maaliskuuta 2009 annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (298/2009).
Pitää olla:
Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009).
Sivulle 9 lisätään liite [alla olevasta linkistä]:
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/oikaisut/sk20220094_1.pdf
Ilmoita asiaton viesti