Lopetetaan vihdoin tappioiden sosialisointi – keskuspankkijärjestelmä uusiksi

Aina vuosikymmenen välein velkakriisien puhjetessa on hyvä pysähtyä puhtaalta pöydältä miettimään, että millainen järjestelmä sekä estäisi kuplien syntymistä, että mahdollistaisi mahdollisimman tehokkaasti erilaisiin ulkoisiin shokkeihin reagoimisen.

Järjestelmän tavoitteena olisi siis on tasata talouskasvua (ja sitä kautta mm. työllisyysastetta), ja täten vähentää katastrofeja. Avaan asiaa havainnollistavan kuvan kautta:

Käynnissä olevan jyrkän pudotuksen syynä on sitä edeltä jyrkkä nousu, joka itsessään johtui massiivisesta velkaantumisesta. Sekä kotitaloudet että valtio ovat velkaantuneet viimeiset kymmenen vuotta. Jokainen velkaeuro on lisännyt kysyntää, eli jyrkentänyt nousua.

Samalla sekä osakkeiden että asuntojen arvot ovat nousseet, sillä lopulta niin kauan kuin nousu on jatkunut, on ollut järkevää ottaa lainaa ja ostaa – sillä huomenna on aina voinut myydä kalliimmalla.

Nyt kun tämä kehitys koronan käynnistämän shokin myötä kääntyi, niin maailman rahoitusjärjestelmä on helisemässä – lainaa on enemmän kuin pystytään takaisin maksamaan, joka uhkaa kaataa pankit (ja jokusen valtion).

Tästä syystä myös EKP:n puheenjohtaja Lagarde oli myös pakotettu toimimaan viime yönä:

Euroopan keskuspankki aloittaa 750 miljardin euron hätärahoituksen, ohjelma kestää ainakin vuoden loppuun (Yle 19.3.2020)

Tälläkin kertaa sama kaava toistuu: voitot ovat yksityisiä, tappiot sosialisoidaan.

Tämä siis introna siihen että miten tähän on (taas) tultu, ja seuraavaksi ehdotus järjestelmäksi, joka estäisi tämän tulevaisuudessa. Alkuun muutama keskeinen toiminnallisuus:

Maksujärjestelmä

Merkittävä syy siihen, miksi pankkien ei voida antaa kaatua on siinä, että ne hanskaavat maksuja eri toimijoiden välillä. Jos pankit menevät nurin, kaupassa ei voi enää maksaa kortilla, ja koko yhteiskunta on liemessä.

On siis tärkeää, että maksujärjestelmä on sellainen tahon hallussa, joka ei voi mennä nurin – käytännössä siis keskuspankin.

Pankkitilit

Sama perustelu kuin yllä, jokaisella kansalaisella pitäisi olla oikeus tallettaa pankkitilinsä saldon turvaan keskuspankkiin joka ei voi mennä nurin. Korkoa näille keskuspankkitalletuksille ei tarvitse maksaa, mutta samalla voidaan luopua liikepankkien talletussuojasta.

Kun nämä toiminnallisuudet on saatu toteutettua, voidaan siirtyä seuraavaan kohtaan, eli

Keskuspankin tavoitteet ja työkalut

Nykyisellään Euroopan keskuspankin tavoite on säilyttää rahan arvo ylläpitämällä noin kahden prosentin inflaatiota. Tähän päästäkseen keskuspankin työkalu on ollut korkotason säätely. Ongelmana tässä työkalussa on se, että aina laman uhatessa inflaatio tuppaa laskemaan alle tavoitetason, johon keskuspankki on perinteisesti vastannut laskemalla korkoa.

Tämän mekanismin takia nykyiset nollakorot ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän velkaantumisen, ja aiemmin mainitun ”nousukauden”.

Keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoite on sinänsä ok, mutta työkalu sen saavuttamiseen on väärä.

Jos kaikilla kansalaisilla olisi keskuspankissa tili, ja maksujärjestelmä olisi keskuspankin hallussa, voisi keskuspankki painaa kansalaisten tilille juuri sen verran rahaa kuin tarvitaan tavoiteinflaation ylläpitämiseen (ns. kansalaisosinko), ja silti pitää korkotason riittävän korkealla tasolla niin että velkakuplaa ei pääse syntymään. Inflaation uhatessa keskuspankki vähentää rahan painamista kansalaisten tilille sekä tarvittaessa nostaa korkotasoa.

Jos jokin liikepankki on ottanut liiallisia riskejä uloslainauksessaan ja ne realisoituvat, liikepankki menkööt nurin ja kyseiseen pankkiin tallettaneet (= kyseiselle pankille lainanneet) menettäkööt rahansa. Koska maksujärjestelmä ei vaaraannu, niin tässä ei ole mitään ongelmaa. Samaan syssyyn mahdollistaisin kansalaisille henkilökohtaisen konkurssin, eli veloista voi halutessaan vapautua velan vastineena olevaa panttia vastaan.

Nykyisen koronakriisin kannalta pelkkä keskuspankkijärjestelmä viilaus ei kuitenkaan riitä, vaan myös sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa korjausta. Perustulo olisi mielestäni paras käytännön toteutus, mutta hyvä tiedostaa että sen kustantaa valtio, siinä missä kansalaisosinkon maksaisi keskuspankki.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu