Maailmankoulu – vuoden 2020 innovatiivisin idea
Pari kertaa vuodessa törmää niin hyviin ideoihin, että yöunet kärsivät – tämä on yksi niistä:
Bank chief proposes far-out crypto idea ‘that should be next Nobel Prize’ (fortune.com, 15.12.2020)
Yksinkertaistettuna kyse olisi globaalista oppimisalustasta, jonka kursseja suorittaessaan saisi palkkioksi varta vasten synnytettyä kryptovaluuttaa. Arvon kryptovaluutalle synnyttäisi hyväntekeväisyys – kuka tahansa tätä kryptovaluuttaa ostava tietäisi, että eurot menevät suoraan jollekin, joka on itseään jossain päin maailmaa kouluttanut, ilman että hyväntekeväisyysorganisaation hallinnollisiin väliportaisiin voi kadota mitään.
Esim. Helsingin Yliopiston ilmainen tekoalykurssi sopisi tähän tarkoitukseen sellaisenaan, vain palkkiokerros puuttuu toteutuksesta.
Ehdotan, että Suomi käärii hihat ja ryhtyy tuumasta toimeen säätiöpohjalta – nähdäkseni voimme nimetä tämän ”maailmankoulun” vaikka Linus Torvaldsin mukaan.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja, varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja pormestarinvaaliehdokas.
MOOC-kursseja tarjoavia alustoja on jo useita. Tunnetuin lienee MIT:n ja Harvardin perustama edX.org. Suomalaisia oppilaitoksia siellä ei viimeeksi tutkiessani ollut, mutta jo Ruotsista Chalmers, Karoliniska ja KTH. Kymmeniä korkekouluja yhteensä kuitenkin. Aktiivisia kursseja on muutama tuhat. Kursseille voi osallistua ilmaiseksi, mutta todistukset maksavat.
Helsingin Yliopiston ja Reaktorin kurssi löytyy myös Googlen Digital Workshopista, jossa tällä hetkellä on vain 151 kurssia. Yhden kurssin suoritin ja siitä saatu ilmainen todistus on LinkedIn-profiilissani.
Ruotsissa on aika mainio sivusto https://www.distansutbildningar.se/ jossa taitaa olla kaikki etäopetuksena tarjottavat kurssit. Suomessa tietääkseni ei ole vastaavaa, mutta https://peda.net/ on varsin hieno konsepti. Hyviä syitä ottaa Peda.net käyttöön ammattikorkeakouluissa. Kaikilla korkeakoulujen avoimilla haaroilla taitaa olla täysin etäkursseja, jotka potentiaalisesti voisivat olla myös MOOC-kursseja. Itse olen osallistunut Turun Avoimen Yliopiston kahdelle etäkurssille.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en ymmärrä. Koulutus yleensä maksaa jotain opiskelijalle. Edes ”hyvinvointi-valtio” Suomessa opiskelu ei ole ilmaista. Lisäksi sen päälle mätkäistään muuta väestöä heikompi sosiaaliturva.
Ja sitten kaiken maksullisen opiskelun keskellä olisi yhtäkkiä joku etuoikeutettu saareke, joka tienaa opiskelusta? No kaikki varmaan siirtyisivät sinne, jos opetus on laadukasta ja johtaa käyttökelpoiseen tutkintoon. No sitten kaikkia ei voidakaan ottaa sinne. Ja sitten joko palataan lähtöruutuun, tai perustetaan kahden kerroksen järjestelmä, jossa jotkut tienaavat opiskelemalla ja toiset maksavat opiskelustaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sama kommentti kuin Juhalle alla.
Näitä kursseja käymällä ei kummoisille länsimaisille tuntipalkoille pääsisi, mutta Afrikan sarvessa voisi päästäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmalla on tapana oppilaan maksaa koulutuksestaan. Omistani tuli aikanaan koululta 38.000€ lasku per lukuvuosi jo ennen korkeampia opintoja.
Kyse onkin siitä mistä koulutukselle löytyy maksaja. Ihan pelkät pikkukurssit eivät myöskään saa rahoitusta vaan etsitään ammattipätevyyttä korkeapalkkaisiin tehtäviin eikä tonnin tai kahden hommiin.
Intiassa ja muualla Aasiassa tämän halun näki hyvin. Köyhimpienkin perheiden vesat halutaan suorittamaan mieluiten kaksi yliopistotutkintoa. He pyrkivätkin länsimaisiin firmoihin johtamaan länsimaisia heikommin koulutettuja. Tässä he ovat onnistuneetkin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Kysy toki itseltäsi, että mitä kustannuksia syntyy siitä, että intialainen koulupoika käy Helsingin yliopiston tekoälykurssin. Tämän jälkeen googleta termi ”skaalautuvuus”.
Ilmoita asiaton viesti