Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen pitää vahvistaa omaisuudensuojaa
Suomi oli pitkään tsaarinvallan alla, jonka aiheuttamat arvet näkyvät edelleen:
Kunnan armoilla – Asiantuntijan mukaan kunnat pyrkivät pakkolunastamaan yhä useammin maita taloudellista etua saadakseen (IL 09.01.2021):
”Tuusula nimittäin aikoo pakkolunastaa Åvallin suvun omistuksessa yli 350 vuotta olleen 15 hehtaarin maa-alueen Tuusulan ja Vantaan rajan läheltä.
…
Tuusula ei nähnyt tarvetta maksaa kiviaineksista mitään, koska se on Lindbergin mukaan alueen maanomistajien yhdenvertaista kohtelua.”
Länsimaissa tämä ei onnistuisi, mutta Suomessa kansalainen on edelleen olemassa julkista sektoria varten, eikä päin vastoin.
Käynnissä on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus, joka tullee ottamaan kantaa myös pakkolunastuksiin. Jotta Suomi olisi vastaisuudessa nykyistä vähemmän rosvovaltio, ainakin seuraava uudistus on tarpeen:
Kuntien kaavoitusmonopoli on purettava. Maanomistajille pitää mahdollistaa maansa kaavoittaminen kunnallistekniikan hinnalla.
Jos ns. ansioton arvonnousu halutaan ulosmitata, tämä pitää toteuttaa sijaintiin perustuvaan pelkästään maapohjaan kodistuvalla verotuksella, eli maaverolla.
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja, varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja pormestarinvaaliehdokas.
Kunnan etuosto-oikeus voisi ehkä olla perusteltu, mutta pakkolunastus minkään muun kuin yhteiskuntainfran rakentamiseen on vain röyhkeää sosialisointia.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kyse demokratiasta vai diktatuurista?
Ilmoita asiaton viesti
Vai sosialismista?
Ilmoita asiaton viesti
Maanomistus on hyvin teoreettista. Omistamalleen maalle ei saa rakentaa kuin tiukkojen määräysten mukaan eikä edes puustoa kaataa. Jopa maalämmön asentaminen on jo luvanvaraista.
Mitä omistamista se on.
Kannatan järjestelmää, jossa kuntalainen saa halutessaan ilmaisen rakennusoikeuden maahan eliniäkseen ja sen oikeuden voi periä, jos maalla käyttökuntoinen rakennus tai sille rakennussuunnitelma. Maata ei tarvitse omistaa lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni täky liberaalille. Sosialismi ja kapitalismi edellyttävät diktatuuria. Demokratia edellyttää sosialismin ja kapitalismin suhteellistamista.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntien kaavoitusmonopoli on on jo käytännössä purettu ainakin Suomen suurella maaseudulla, jossa se on luovutettu maanomistajille ja suurille rakennusliikkeille tuloksen ollessa rakennetun ympäristön esteettinen rappio. Kaavoitusmonopolin jatkuminen loisi ainakin toivoa siitä, että kuntien päättäjät heräisivät huomaamaan, että hyvä ympäristö on kaikkien etu, ei pelkästään joidenkin yksilöiden taloudellisten pyrkimysten temmellyskenttä.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyn missä tämä kaavoittajan tai rakennuslupien myöntäjän osaaminen näkyy Suomessa. Ei missään. Hesaan tuotetaan hirveää ahdasta slummia ja tylyjä betonikuutioita. Näin tehdään maassa, jossa rakennustilaa riittää.
Arkkitehdin koulutus ei auta yhtään, jos koulutetulla ei ole hajuakaan hyvästä mausta. Moni itse talonsa tehnyt hallitsee homman paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaavoittajista ja rakennuslupien myöntäjistähän on tullut maanomistajien ja rakennusliikkeiden renkejä kuten sanoin. Heistä on tullut suurelta osin pelkkiä signeeraajia ja muodollisuudet täyttävien raporttien laatijoita. Arkkitehtien hyvään makuun on syytä kuitenkin luottaa nykyajan mainonnan sekoittamia oman talon rakentajia paremmin. Asia on helppo päätellä minkä tahansa suomalaisen maaseututaajaman menneen ajan tyylisuuntia ontuvasti imitoiduilla omakotialuella.
Ilmoita asiaton viesti
Perinteiset perustelut kaavoitusmonopolille on yhteiskuntarakenteen suunnitelmallinen rakentaminen kokonaisuutena, ja niin että myös asukkaat ja sidosryhmät pystyvät vaikuttamaan kaavoitukseen.
Lainvoimainen asemakaava on myös kuntaa sitova, jolla mm. yrittäjät pystyvät arvioimaan alueen kehitystä ja toimintaedellytyksiään siellä.
Tietenkin Tuusulan tapauksessa pakkolunastus aikeet pitää voida haastaa, pakkolunastus ei myöskään saa olla ansaintakeino kuntatalouden paikkaamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkolunastus pitää olla mahdollista silloin kun se palvelee yhteiskunnalle välttämätöntä infraa. Muuten ei maahan rakenneta enää yhtään moottori- tai rautatietä tms. Pakkolunastuksesta on myös maksettava kunnon korvaus, mielellään yli markkina-arvon.
Kuntien kaavoitusmonopolin puolesta kommenteissa onkin jo sanottu paljon. Se on tärkeä kunnan asutus- ja elinkeinorakenteen kannalta ja on ihan selvää että isot hankkeet pitää tehdä kaavoituksen kautta, jolloin kuntalaisilla on lain määrämä mahdollisuus osallistua oman alueensa ja ympäristönsä kehittämiseen. Kaavoituksen poistaminen heikentäisi merkittävästi kuntademokratiaa ja asukkaiden nykyisiä oikeuksia, onkohan pormestariehdokas miettinyt tältä kantilta?
Minä harkitsisin maakuntakaavojen poistamista tai heikentämistä. Kunnan kaavoitusmonopoli kärsii siinä vaiheessa kun kaava ei saa olla ristiriidassa maakuntakaavan merkintöjen kanssa. Tulee nyt mieleen ne jossain kaukana alueelle päätetyt tuulimyllyt ilman ainuttakaan mallinnusta niiden sopivuudesta ja joita ei rakenneta mutta joka merkintä estää alueen muun käytön rakentamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaavoituksen poistaminen heikentäisi merkittävästi kuntademokratiaa ja asukkaiden nykyisiä oikeuksia, onkohan pormestariehdokas miettinyt tältä kantilta?”
Se, että saa kaavoittaa omaan piikkiin, ei tarkoita että kaavoituksesta luovutaan.
Voidaan toteuttaaa esim. niin, että maanomistaja maksaa kunnallistekniikan verran kunnalle, ja kunnan on pakko kaavoittaa.
Tällä loppuisi ainakin tämä raakamaan hinnalla rosvous. Toki kunta voisi sitten kostaa ja kaavoittaa vaikka kivilouhoksen puistoksi, mutta tämä kyllä napsahtaisi kunnallispoliitikkoja omaan nilkkaan.
Toinen vaihtoehto on siirtää kaavoitus kunnilta maakunnille.
Muitakin vaihtoehtoja on.
Ilmoita asiaton viesti
Kovasti eduskunnassa Juha Sipilän pääministeri kautena ajettiin asiaa kaavoitusmenettelyjen byrokratiaa ja myös rakentamisen esteitä haja-asutusalueilla.
Totuus on toista käytännössä keskusta valtainen Oulainen toimii juuri päin vastoin. Kuntatasolla kaavoitus lienee härskeintä ja hienostuneinta korruptiota mitä kuvitella saattaa. Siinä yksittäisen maanomistajan osa on karu.
Hallitus ja ministeri Tiilikainen haluavat poistaa kaavoitusmenettelyjen byrokratiaa ja myös rakentamisen esteitä haja-asutusalueilla.
”Maaseudulle saa rankentaa, sen pitää olla näin, tämä on kolmen hallituspuolueen yhteinen kanta.” Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.
Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan myöntää MRL 137 §:n 1 momentin estämättä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti niin määrätty.
Ilmoita asiaton viesti
Eduskunta on ajanut tätä maaseudulle rakentamisen helpottamista, muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.
Oulaisten Piipsjärvi -Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuonna 2010 jonka KHO vahvisti 2014 vuonna. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä.
Kaavassa vahvistettiin kaupungin toimesta kaksi rakennusoikeutta. Rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia.
Oikeus asteet vahvisti KHO.ta myöten kaksi rakennus-oikeutta maatilallemme. Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§).
2014 vuonna KHO päätös. Maatilallemme on vahvistettu kaksi rakennusoikeutta.
Nyt rakentaminen meilläkin perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen.
Olimme rakentamassa MRL:n mukaisesti ja KHO:n oikeuttamalla päätöksellä taloa maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle Piipsjärvi-Lehtopään oikeusvaikutteiselle osayleiskaavalle, jota voidaan MRL:n 44§:n mukaisesti käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Toisin kävi rakentamisen kanssa takana on pitkä taistelu peruslaillisesta oikeudesta rakentaa haja-asutusalueelle. Kaupungin mielivalta esti nyt rakentamisen, koska hävisivät kaava asian. Nyt taistella vääryyttä ja valhetta vastaan. Asiat käännettiin kuin louhimo olisi sallittu ja asutus kielletty.
TÄTÄKÖ on kunnan kaavoitus monopoli vaikka vääryydellä estetään rakentaminen:
Ilkeys mieli valta astui kuvioon, koska kaupunki yritti piha piirissämme ollutta lupa-ehtojen vastaisesti toiminutta louhimoa kaavoittaa saman aikaisesti EO- alueeksi.
Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupungin valitus hylättiin myös KHO:ssa.
Tämän vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. KHO antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 on tehnyt ratkaisun ja Oulun hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta ja louhimoa ei hyväksytty kaavaan. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavaan louhosalueen kaavattomaksi.
Samat virkamiehet kaupunginhallitus mukaan lukien estivät laillisen rakentamisen omavaltaisesti kaavattomaksi jätettyyn alueeseen perustuen.
KHO:n päätös ei siis jättänyt aluetta kaavattomaksi, vaan se siis hylkäsi kaupungin kaavahakemuksen nykyisen asutuksen läheisyyden vuoksi ja koska se ei täytä lain vaatimuksia turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.
Kunnan virkamiehet alkoivat keksimään hallinto-oikeudelle perusteita joka on vailla totuutta blogissani kohta 1,2,3,4 ja yrittivät estää rakentamisen kyseisillä perusteilla.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sanna50/229985-paatoksien-vaara-soveltaminen/
KAUPUNKI VÄÄRISTELEE: Kaupunginhallitus tuo vastineessaan esille, että ”myönteinen poikkeamispäätös vaarantaisi myös alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen (MRL § 172, 1 mom), koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue.”
Vaikka rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita. Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia.
Osayleiskaavassa on jo osoitettu myös uutta asutusta lähemmäksi louhosaluetta kuin meidän rakennuspaikkamme olisi. Viittaus KHO:n päätökseen.
Lainaus KHO.n päätöksestä; ”ottamisalueen kaakkoispuolelle olemassa oleviin pientaloalueisiin rajautuen on merkitty lähimmillään 170 metrin etäisyydelle ottoalueen rajasta uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kolme uutta rakennuspaikkaa. Ottamisalueen pohjoispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle ottamisalueen rajasta on osoitettu uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kaksi uutta rakennuspaikkaa, joka koskee meitä”.
KHO. n s.9(11) perusteluissakin todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.”
Meillä ei ole mitään estettä saada rakennuslupaa. Kaavaselvityksestä ja mm. Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Rakentaminen viivästyi pari vuotta ja jo alkanut tien teko, viemäröinti ym. piti perua talo paketti (hinta kallistui huomattavasti) valitus aikana. Kukaan viranomainen Suomessa ei puuttunut kaupungin vääriin kirjattuihin perusteisiin.
Kuten edellä käy esille ”Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita. Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia”.
Kaikkia esteitä rakentamis vaiheissa yritettiin mm. ”muutaman metrin väärässä kohtaa” valtava rotko vieressä siihen olisi sitten pitänyt rakentaa. Rakennus paikka haastava kallio epä tasanen. Noin 50 ha ympärillä omistamaa metsä/maatalos valtainen alue.
Rakennuslautakunta myönsi heti aivan oikein rakennusluvat, mutta kaupungin johto pisti rakennus tarkastajan estämään väärillä tiedoilla rakentamista.
Ilmoita asiaton viesti