Näin asuntolainoitusta säädeltäisiin parhaiten

Ekonomisti kyseenalaistaa asuntolainojen kuuden prosentin stressitestin: ”On epäselvää, mitä hyötyä tästä meille ylipäätään on” (Yle 29.8.2022)

on aivan järkevä keskustelunavaus. Vastauksena Brotheruksen (Hypo) kysymykseen, vastaus saadaan myös Hypolta:

Syy stressitesteihin on siis siinä, että pyritään pitämään huoli siitä, että jos korot nousevat, niin riittävän suuri osa velallisista kykenee maksamaan velkansa, eivätkä joudu pakkomyynteihin, jotka aiheuttaisivat systeemikriisin.

Olen samaa mieltä siitä, että sääntelyllä pitää pyrkiä huolehtimaan siitä, että systeemikriisiä ei synny. On yleisesti tiedossa oleva tosiasia, että matalan korkotason vallitessa kasvukeskuksissa asunnot maksavat sen verran kuin tyhmin saa pankista lainaa, ja sääntelyllä kannattaa pitää huoli siitä, että kuka tahansa uuno ei saa pankista määrättömästi lainaa.

Voimassa olevasta sääntelystä huolimatta, Suomesta löytyy joukko ihmisiä, jotka ovat onnistuneet vivuttamaan itsensä kuuhun saakka:

Kolmekymppiset Antti ja Viivi Rintanen ovat hankkineet lähes sata sijoitusasuntoa vain muutamassa vuodessa. Nyt he paljastavat, kuinka miljoonien asuntosijoitussalkku on syntynyt keskellä perhe-elämän paineita. (HS 20.12.2021)

Kyllä sen systeemikriisin saa aikaiseksi näilläkin veijareilla, eli voidaan väittää, että vallitseva sääntely ei onnistu tehtävässään mahdollisimman hyvin. Mikä olisi siis parempaa sääntelyä?

Periaatteellisella tasolla merkittäviä uudistuksia olisi kaksi, joiden myötä suomalainen asuntomarkkina olisi nykyistä huomattavasti terveempi:

  1. Riskien hajauttaminen –  asuntolainaa pitäisi myöntää vain omassa käytössä olevaan asuntoon (edit: 30.8.2022)
  2. Uudisrakentamiseen kannustaminen – asuntolainaa pitäisi myöntää vain uudisasuntoihin

Tässä tärkeä huomata, että mikäänhän ei estäisi myymästä asuntolainalla ostettua uudisasuntoa eteenpäin, jotta voi ostaa sen varsinaisen unelmiensa kodin – näistä uudistuksista olisi kolme keskeistä hyötyä:

  1. asuntolainakanta (= systeemitason riski) kasvaisi maksimissaan uudisasuntotuotannon verran
  2. äänestäjien kiukun välttämiseksi, kuntien olisi huolehdittava riittävästä kaavoituksesta ja asuntotuotannon määrästä (tavalla tai toisella)
  3. tämä hillitsisi myös olemassa olevan asuntokannan hinnannousua, joka on kansantaloudellisesti haitallinen ilmiö

Kirjoittaja on liberaali filosofi.

0
AmosAhola
Kokoomus Helsinki

Olen 40-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 13 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan maailmaa parantamaan.

Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa.

amosahola@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu