Niukkuuden vallitessa asunnot maksavat sen verran kuin tyhmin saa pankista lainaa, joka kasvattaa varallisuuseroja

Suomen varallisuuserot kasvavat ja vauraus keskittyy rikkaimman väestön käsiin – grafiikka näyttää kehityksen nopeuden (HS 8.6.2021). Samaan aikaan Hallitus on rajoittamassa suomalaisten asuntolainoja (HS 7.6.2021). Koska näiden kahden uutisen välinen yhteys ei tunnu kaikille aukeavan, niin laitoin sen varmuudeksi otsikkoon.

Koska asunnoista on kasvukeskuksissa pulaa, nollakorkojen vallitessa on rationaalista maksaa asunnosta mitä tahansa hinta, sillä asunnon saa aina myytyä korkeammalla hinnalla suuremmalle hölmölle. Kun naapurustosta yksi asunto vaihtaa omistajaa entistä korkeammalle hinnalla, koko naapuruston asuntokannan arvo nousee vastaavasti. Naapuruston pääosin omistaa vaurain desiili tai vaihtoehtoisesti Kojamo & co, eli tämä mekanismi kasvattaa pakostakin varallisuuseroja.

Vasemmistolla ei valitettavasti ole muuta ratkaisua mielessä kuin verottaminen:

 

Mutta todellinenkin ratkaisu olisi olemassa – hallituksemme voisi halutessaan poistaa myös pulan asunnoista vähentämällä kuntien ja kuntalaisten mahdollisuutta estää rakentamista (Ns. Japanin malli, AA 3.8.2020). Näin jokainen desiili voisi säästää omaan asuntoonsa ilman massiivista velkavipua. Tähän ei hallitus kuitenkaan valitettavasti  ole valmis, vaan velkakattouudistuksella pyritään vain loiventamaan asuntojen hinnannousua, samalla mahdollisesti vaikeuttaen ihmisten mahdollisuutta ostaa ensiasuntoa. Tämän lisäksi velkakatto piilottaa juuriongelmaa, eli pulaa asunnoista, samalla tavalla kuin vuokrasääntelykin.

Voi toki olla, että velkakatto yhdistettynä taloyhtiölainan lyhennysten vähennysoikeuden poistumiseen (HU 13.5.2021) säikäyttävät sijoitusasuntojen omistajat myyntilaidalle,  joka käynnistäisi (itseään ruokkivan) korjausliikkeen, mutta henkilökohtaisesti pidän tätä epätodennäköisenä. Vaadittaisiin tuntuva korkotason nousu ennen kuin sijoittajat uskoisivat että loputtoman ilmaisen rahan aikakausi alkaa olla ohi, eikä tästä ole vielä merkkejä ilmassa, vaikka inflaatio voi toki tähän jossain vaiheessa ajaakin.

Silti, olisi hyvä että vasemmistokin ymmärtäisi, että nollakorkojen yhteiskunnallinen hinta on varallisuuserojen loputon kasvaminen. Vaikka julkinen velkaantuminen poliitikoista niin fantsua onkin, niin köyhimpien desiilien varallisuus ei siitä euron latia kartu.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja, varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja kunnallisvaaliehdokas numerolla 642 (Lib, Sit. RKP).

AmosAhola
Liberaalipuolue Helsinki
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

Olen 41-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 14 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan maailmaa parantamaan.

Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa.

amosahola@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu