Nuorison väkivaltarikosten vähentäminen edellyttää mätämunien eristämistä
Poliisi tutkii kahden nuoren törkeää pahoinpitelyä Espoossa – väkivallasta kuvattu video leviää somessa (Mtv3.fi, 14.4.2022)
14-vuotias poika puukotti kiusaamansa pojan isää Helsingissä (IS 11.4.2022)
Yleensä kun ”avaan pelin” jostakin aiheesta, menee noin pari vuotta ennen kuin vakavammin otettavat poliitikot ottavat aiheen omakseen. Tämän nimenomaisen aiheen kanssa on mennyt vasta vuosi, joten muistutus on paikallaan:
Nuorten väkivaltarikokset kasvussa – Suomi tarvitsee nuorisorikoslain (AA 18.4.2021):
”Kehitys on sensuuntaista, että olisi tärkeää kitkeä tämä mahdollisimman pian. Yleisesti preferoin ratkaisuja, jotka puuttuvat ongelmien juurisyihin, eivätkä seurauksiin, mutta tämä nimenomainen on sen verran hankala, että joudun valitettavasti turvautumaan jälkimmäiseen.
Ehdotan Suomeen nuorisorikoslakia, joka koskisi alle 20-vuotiaita väkivaltarikoksen tai ryöstön tehneitä, ja niin, että rikosoikeudellisesta 15-vuoden vastuuikärajasta luovutaan tämän lain osalta.
Ensimmäisestä vakavasta rikoksesta tuomittu nuori sijoitettaisiin välittömästi sisäoppilaitokseen, josta hän vapautuu vasta suoritettuaan tutkinnon jollekin alalle ja työpaikan saatuaan. Oppilaitos tarjoaisi tutkintoja niille aloille, joilla on merkittävää työvoimapulaa.”
Trendi on selvä – jos sitä ei lainsäädäntömuutoksilla muuteta, tilanne tulee pahenemaan. Nyt nuoriso heiluttaa vasta puukkoja, mutta ampuma-aseet ovat myös tuloillaan:
Katujengien jäsenten epäillään yrittäneen ampua toisiaan – Milan Jaff ja kaksi muuta vangittu (IL 31.3.2022)
Kirjoittaja on liberaali filosofi.
Jyrkkä idea, mutta toisaalta harkittavissa, sillä on olemassa täysin tolkutonta porukkaa. Mutta eristyksen tehoon en jaksa uskoa eikä tämä tolkuton porukka saa yleensä tutkintoa kasaan saati pääse töihin. Heidän uransa alkaa näyttää selvältä jo alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheessa.
Törkeät nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet tilastollisesti, mutta sinänsä isossa kuvassa nuoriso ei ole aikaisempaa väkivaltaisempaa, päinvastoin. Tästä uskallan laittaa pääni pantiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Muita ehdotuksia otetaan tottakai vastaan, toistaiseksi tämä on ainoa jonka oikeasti uskon asiaan auttavan. Määrärahojen lisääminen taholle X on yleinen ehdotus, mutta itse en tähän usko.
Toivotaan ettei kukaan lunasta panttiasi, mutta omassa nuoruudessani (~vuosituhannen taite) puukot eivät heiluneet läheskään nykyiseen tapaan.
Ja lukioaikani vietin tässä koulussa, jota on nyt vaikea tunnistaa omakseni:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/592ea815-4222-4ee5-8c16-e6b2f070b78a
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että panttia lunastetaan. Minulla on laajempaakin perspektiiviä kuin oma nuoruus 80-luvulla, jolloin koulumaailmassa väkivalta oli arkea pikkukaupungissakin. Opettajan työssä 90-luvun puolivälistä lähtien on niin oma kuin kollegoiden näkemys se, että väkivalta kouluissa on vähentynyt.
Ja on myös niin, että nykyisin poliisille ilmoitetaan ja nuorten rötökset näkyvät mediassa, toista oli ennen. ”Vanhaan hyvään aikaan” Pekka tempaisi Mattia nekkuun, seuraus tunti jälki-istuntoa ja se oli siinä. Tai Marko uhkaili puukolla ja vaati rahaa alempiluokkalaisilta ja korkeintaan puukko takavarikoitiin ja isä haki sen kansliasta
Tilastotkin taitavat tukea näkemystä, jonka mukaan isossa kuvassa nuoriso ei väkivaltaa aikaisempaa enempää käytä, mutta tietty pieni osa tekee väkivaltarikoksia entistä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
1970-2010 väkivalta väheni, tämä on aivan totta, mutta tämä trendi on käsittääkseni kääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana – myös tilastojen valossa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten suuri ilmiö nuorison väkivaltakäyttäytymisessä on oikeasti takana? Uskon selvästi suurimman osan nuorisoa kaihtavan väkivaltaa ja pysyvän mielellään erosta väkivaltatilanteista. Jengiytyminen voisi olla puolestaan ehkäistävissä yhteiskunnan tarjotessa kaikenlaisille nuorille kunniallisia väyliä kohti itsenäisempää elämää.
Ilmoita asiaton viesti
Konkreettisia ehdotuksia kehiin, kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Osa nuorisosta kokee olevansa syrjäytettyjä, eikä tässä muusta taida suuressa kuvassa olla kyse. Toisen asteen koulutuksen sisällyttäminen oppivelvollisuuteen oli hyvä uudistus. Kyllä tässä tarvittaisiin enemmän tukea monenlaisten perheiden elämässä. Koulua lienee usein turha syyttää nuorison ongelmista.
Ilmoita asiaton viesti
Ohuessa ovat konkreettiset ehdotuksesi.
Ilmoita asiaton viesti
Ole hyvä vaan. 😀
Ilmoita asiaton viesti
”Jotain pitäisi tehdä” harvoin ratkaisee ongelmia, ajan myötä ne pahenevat.
Ilmoita asiaton viesti
Toiselle asteelle jatkuva oppivelvollisuus on kokonaisuudessaan älyvapaa vasemmistolainen uudistus eikä vaikuta tuon taivaallista syrjäytymiseen tai väkivaltakäytökseen. Väkivaltainen syrjäytynyt moniongelmanuori pitäisi saada ruotuun aikaisemmin, toisella asteella siitä ei tule mitään eikä kenenkään elämä yleensä lähde lapasesta vasta peruskoulun jälkeen.
Perheiden tukeminen ei sekään ole kummoinen ratkaisu, kun jo nyt tukea tarjotaan ihan eri tavalla kuin kymmeniä vuosia sitten.
Ei kai kenelläkään ole hyvää ideaa olemassa tähän ongelmaan?
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin, että helppoa ratkaisua ongelmaan ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä lapsiperheköyhyys ja köyhyyden periytyvyys on paljon selvempää näinä aikoina kuin entisaikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, mutta ei sillä ole väkivallan ja rötöstelyn kanssa mitään yhteyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko varma? Jengeissä tuskin monia hyväosaisten kersoja pyörii.
Ilmoita asiaton viesti
Olen siinä mielessä, että syy-yhteyttä köyhyyden ja väkivaltaisen käytöksen välillä ei oikein ole. Väkivaltaisia nuoria on aina ollut myös ns. paremmista perheistä ja omakin kokemus kertoo, että koulussa tappelijat ovat monesti työssäkäyvien koulutettujen huoltajien lapsia, joita ei köyhyys sinänsä vaivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos hajoituksellisuus on suurta, korjattavia ongelmia on muitakin. Se tekee seurauspainotteisesta lähestymistavasta reaktiivista, ja viimein mahdotonta, mitä on esim Venäjän tilanne voi jo olla. Perustavat ongelmat näkyvät pienissä ja isoissa ympyröissä, eikä syytä olettaa toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Sisäoppilaitoksista voi poistua kaupungille, ja kaupungilta voi ottaa junalla hatkat mihin vain. Käytännössä joutuisit ehkä ehdottamaan siis vankeutta? Minun ratkaisuni vähän monenlaiseen vankeuteen olisi muusta yhteiskunnasta eristetty laajempi kylämäinen yhteisö, jossain kaukana kaikesta. Kyse olisi tavallaan vankeudesta, koska sieltä ei pääse pois, mutta yhteisö ei olisi vankilamainen, vaan muistuttaisi normaalia yhteiskuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, jonnekin hevonkuuseen tai saarelle nämä laitokset pitäisi perustaa. Hyvästä koulumenestyksestä saisi lomapäiviä.
Ilmoita asiaton viesti
Koulukoteja on hevon kuusessa, mutta sieltäkin otetaan hatkoja. Ainoa keino välttää sitä olisi joko valvottu ja varmaankin aidattu alue, tai sitten gps-seurannalla jalkapanta, joka on halvempi kuin aitaaminen ja valvonta, mutta tuo enemmän orwelliaanista mielialaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle on vaikea hahmottaa, mikä olisi juurisyy siihen että 2010 -luvulla nuorten väkivaltarikoksen määrä kääntyi kasvuun. Ja kait myös se on raaistunut.
– Ilmiö voi olla monisyinen eli väkivaltarikosten syyt klustereittain poikkeavat toisistaan.
Sanotaan, että suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa. No, ei tämän trendin pitäisi tällainen silloin olla. Saati työuupumuksen ja väärin mitoitetun työtehtävien. Kipitä kipitä henkesi edestä….
**** *****
Painotamme koulutusjärjestelmässämmä muutosta. Jo ekaluokkalaisia opetetaan siihen, että vaatteilla ei ole omaa paikkaa naulakossa, saati oppilaalla omaa pulpettia.
– maailma vaatii joustavuutta -sanotaan. Toisaalta urheilun huippujengeissä pukuhuoneiden rutiinit ovat kaikilta osin kait määrättyjä. Että he saavat rauhassa ladata itseään huippusuoritukseen… vieressään sopivasti samanlaiset/erilaiset kanssapelaajat.
Kunniallisuuskasvatus ja yhteiskuntaan sosiaalistumisen selkeä tavoittelu taitaa kouluista puuttua? Ekaluokkalaisen kansakoululaisena meillä oli marssiharjoittelua liikuntatunnilla.Marssikoulutus ei olisi tärkeää marssin vuoksi vaan sen vuoksi, että ihminen tunnistaa paikkansa osana ryhmää.
– Kehityspsykologisesti on ensin opittava ryhmäytymään, vasta sen jälkeen seuraa yksilöllistymisen vaihe,
**** ****
Paatuneille eli toisteisille nuorille väkivaltarikollisille Amos Aholan idea on harkitsemisen arvoinen. Jatkokehittelyyn siis.
Ilmoita asiaton viesti
Ruottissa on parhaillaan aikamoiset ”nuoriso”mellakat käynnissä, jotain tarttis tehdä ennen kuin täällä on samanlaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään on tullut tavaksi pyrkiä ”ymmärtämään” nuoria, joka käyttäytyvät väkivaltaisesti tai kiusaavat koulutovereitaan. Heidät ajatellaan lähinnä uhreiksi, joita pitää auttaa.
Jollain äärimmäisen fundamentaalisella tasolla näinkin voi toki ajatella, mutta pragmaattisesti ajatellen prioriteettina pitää toki olla niden primääriuhrien eli väkivallan tai kiusauksen kohteiden oikeuksista huolehtiminen.
Esityksesi sisäoppilaitokseen siirtämisestä on varsin oikean tuntuinen keino. Mutta ennen sitä olisi syytä varoituksen omaisesti ottaa kouluissa tylympi suhtautuminen kiusaajiin ja uhkailijoihin. Tietynlainen nollatoleranssi, jolloin kiusaajat saatettaisiin koulun opettajien taholta naurunalaisiksi ja nolatuiksi muiden oppilaiden edessä.
Silloin heidän ”kovan kundin” imagonsa särkyisi totaalisesti. Nolaamiselle on olemassa monenlaisia keinoja ja sääliä ei tulisi huomioida. Pitemmän päälle menettelytapa olisi kuitenkin paras myös kiusaajille itselleen.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan aluksi tulisi ymmärtää, ettei rikoksiin ajautuminen vaadi aina syrjäytymistä, vaan se voi olla puhtaasti rikollisen omasta tahdosta johtuvaa.
Miten muuten on selitettävissä mm. rikollisiksi organisaatioiksi luettavien moottoripyöräjengien jatkuva imu? Niihin riittää jäsenehdokkaita, vaikka ovatkin viranomaisten silmätikkuina.
Rikollinen elämäntyyli tarjoaa rikoksiin hakeutuvalle nuorelle juurikin sitä, mitä yhteiskunta ei hänelle tarjoa eikä voi koskaan tarjota.
Se tarjoaa sosiaalisen piirin ja erityisesti rajattomat ansaintamahdollisuudet median oikein markkinoidessa jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Sisäoppilaitos saattaa eristää nuoren rikoksentekijän ympäristöstä ja kaveripiiristä, mutta se ei tee sitä loppuiäksi. Vanhat kuviot saattavat astua mukaan heti, kun Aholan mainitsema tutkinto on saavutettu.
Realiteetti on se, että sähköasentajan kuukausiansion saattaa saada onnistuneilla rikollisilla bisneksillä tunnissa.
Tätä vaihtoehtoa yhteiskunta ei voi voittaa. Ei varsinkaan nykyistä sosiaalipolitiikkaa ajava yhteiskunta.
Kuikka:
”Nolaamiselle on olemassa monenlaisia keinoja ja sääliä ei tulisi huomioida.”
Se tulisi kuitenkin huomioida, että nolatuksi joutunut jengin jäsen on altis kostamaan nolaamisensa, jotta saisi kasvonsa takaisin yhteisössään ja erityisesti omassa etupiirissään. Kosto voi olla ja enenevissä määrin onkin verinen.
Suomeen on pesiytynyt kulttuureita, joilla kostaminen on jo ”verissä.”
Ilmoita asiaton viesti
Olet mielestäni oikeilla jäljillä, syrjäytymistä ei voi aina syyttää rikosuralle ajautumisesta. Raha on se, joka houkuttaa ja mieleen tulee väistämättä myös järjettömän kalliilla merkkituotteilla elvistely ja näiden jopa tuhansia euroja maksavien takkien tai jalkineiden ryöstö toisilta nuorilta. Eivät ryöstäjät ole köyhiä, mutta tonnin takki tuo kivaa statusta ja kivahan se on ilmaiseksi saada.
Kovan jätkän tai muijan maine on edelleen se, joka tiettyä osaa nuorista houkuttaa ja näin on ollut aina.
Ilmoita asiaton viesti