Perustoimeentulon ei pidä olla harkinnanvaraista

Perustoimeentulotuen tarveharkinta on vaikeaa (HS 8.1.2020):

”[Toimeentulotuki] on tarkoitettu henkilöille ja perheille, jotka eivät tule toimeen ensi­sijaisilla etuuksilla tai eivät muutoin kykene hankkimaan riittävää toimeen­tuloa.”

Laki toimeentulotuesta on suhteellisen tuore, vuodelta 1997 (Finlex). Tukimuoto synnytettiin käsittääkseni sen takia, että huolimatta ensisijaisten tukien kattavuudesta saattoi löytyä vaikeita poikkeustapauksia. Tämän lisäksi laki toimeentulotuesta lievensi ensisijaisten etuuksien korotuspainetta.

Selvyyden vuoksi: ”Ensisijaisia Kelan etuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva, asumisen tuet, eläkkeet, opintotuki, vanhempainpäivärahat, sairauspäiväraha, lastenhoidon tuet ja elatustuki.” (Kela.fi)

Sosiaaliturvajärjestelmämme kompleksisuus on sittemmin vain pahentunut, mutta ratkaiseva virhe tapahtui siis vuonna 1997. 2017 toimeentulotuen maksatus siirrettiin kunnilta kelalle, ja kun koko komeus tuotiin ns. päivänvaloon, se levisi käsiin.

Jälkiviisastelu on aina hedelmällistä. Vuonna 1997 olisi pitänyt tehdä niin, että toimeentulotuesta olisi tehty ainoa valtion rahoittama ensisijainen etuus, ja kaikki muut tuet olisivat sekundäärisiä, tilapäisiä ja harkinnavaraisia.

Vielä ei ole kuitenkaan myöhäistä. Vuonna 2020 voimme korjata tämän virheen muuttamalla sosiaaliturvajärjestelmäämme tämän mallin mukaisesti:

***

Aholan perustulomalli (päivitetty 8.1.2020):

Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia kunnan rahoittamia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

***

Jos termi perustulo ahdistaa jotakuta, niin voimme säilyttää termin ”toimeentulotuki”.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

AmosAhola

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 10 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi. Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa. Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu