Rakentamisen huonosta laadusta ja pohjista – nämä asiat jokaisen arkkitehtuurin ammattilaisen tulisi ymmärtää

Arkkitehtuurin ammattilaiset huolestuivat siitä, millaisiksi Helsingin asuntoja nyt rakennetaan – Nämä asiat jokaisen asunnonetsijän tulisi ymmärtää (HS 30.3.2021) pohtii miksi kaupunkiin rakennetaan vain vähän sellaisia asuntoja kuin arkkitehtuurin ammattilaiset haluaisivat, ja ehdottavat ratkaisuksi, että kaupunkiin rakennettaisiin enemmän sellaisia asuntoja kuin he haluaisivat.

On ihan mahdollista ja jopa todennäköistä, että arkkitehtuurin ammattilaiset ovat tavallista kuolevaista parempia tunnistamaan potentiaalisten asukkaiden subjektiiviset mieltymykset, eli he voivat hyvinkin olla oikeassa.

Kysymys kuuluu, että jos näin on, niin miksi rakennusyhtiöt eivät heitä kuuntele, sillä saisihan heidän oppiensa mukaan rakennetuista kämpistä saisi vielä enemmän tuottoa?

Vastaus löytyy Rakennuslehden mainiosta artikkelista

Rakennusalalla työn tuottavuus ei ole kasvanut 40 vuodessa – onko allianssista tai leanista apua? (RL 4.9.2017):

”Alaa ei ole kehitetty, koska asiakas maksaa joka tapauksessa sen, mitä tuottaja vaatii”, sanoo tuotantotalouden professori Harri Haapasalo Oulun yliopistosta.

Ja toisaalta ostaa sen, mitä tuottaja tuottaa, oli juosten kustua tai ei:

”Rakennus­mies virtsasi WC:n seinälle ennen laatoittamista” – Sisä­piiriläiset kertovat vakavista ongelmista Helsingin seudun rakennus­työmailla (HS 29.3.2021)

Aikoinaan Neuvostoliitossa sai odottaa vuosia, että sai asevelihintaan ostaa auton, jonka laatu oli mitä oli.

Kapitalismissa asunnon saa heti lyömällä seteliä pöytään, mutta sen laatu on mitä on.

”Kysynnän ja tarjonnan laki!”, huutaa kokoomusnuori rippipuvussaan.

Vaan kun ei ole. Ongelma on täysin itseaiheutettu, eikä sillä ole markkinatalouden kanssa mitään tekemistä.

Jotta voi ymmärtää tämän, pitää ”follow the money”, kuten rapakon takana sanotaan:

Putkiremontti puoli-ilmaiseksi: Helsinkiläinen taloyhtiö keksi, miten kaupungin vuokratontilla voi lyödä rahoiksi (HS 8.11.2019):

”Helsingin Puotinharjussa on tavallisen näköinen asunto-osakeyhtiö, joka sijaitsee epätavallisen suurella tontilla. Taloyhtiössä arvioidaan, että se voisi saada rakennusliikkeeltä vuokraoikeuden siirrosta runsaat miljoona euroa.”

Kyse on siis käyttämättömästä rakennusoikeudesta, ja tämä miljoona tulee lopulta niiltä, jotka ostavat seinille kustuja asuntoja.

Jos kaupunki huolehtisi siitä, että rakennusoikeutta on riittävästi tarjolla, voisi itse kukin miettiä haluaako ostaa laatua vai rakennuttaa itse, esim. tähän tyyliin:

”Siitä tuli varsin hyvännäköinen” – Helsinkiläisperhe rakennutti itselleen kerrostalon (HS 28.3.2021)

Kaikki eivät tähän mahdollisuuteen tarttuisi, mutta riittävän moni, jotta huonoimmat asunnot eivät menisi kaupaksi. Tämä kirittäisi rakennusalan toimijoita parantamaan juoksuaan, ja saattaisi jokunen hartiarakentaja päättää perustaa korkeamman moraalin rakennusyrityksiäkin.

Näin toimii markkinatalous, jota tarvitsemme lisää myös asuntotuotantoon. Jotta tähän päästään, kaupungin pitää päätöksillään poistaa krooninen pula rakennusoikeudesta.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa, sekä kunnallisvaaliehdokas.

+2
AmosAhola
Liberaalipuolue Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 11 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi.

Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa.

Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön varapuheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu