Velkaantumisen kriisi on taloustieteen kriisi – journalistien pitäisi olla kriittisempiä

Suomi velkaantuu kovaa vauhtia – syytä pelkoon ei ole, arvioi kaksi talous­tieteilijää (HS 01.05.2021):

”Taloustieteen emeritusprofessorit Matti Tuomala ja Pertti Haaparanta ovat sitä mieltä, että Suomessa on yhä painavat perusteet jatkaa avokätistä varainkäyttöä.”

On helppo olla sitä mieltä, että poikkeustilanteiden aikana kannattaa elvyttää, mutta muuten kirjoitus menee metsään:

”Hänen mielestään Suomessa esiintyy usein virheellinen käsitys, että talouskasvun turvaaminen julkisilla investoinneilla johtaisi tehottomuuteen.

”Se perustuu ilmeisesti uskomukseen, että ihmiset varautuisivat velkaantumisen lisääntymiseen säästämällä, koska verotusta pitää tulevaisuudessa kiristää velkojen lyhentämiseksi.”

Tehottomuuteen, eli työn tuottavuuden kasvun hidastumiseen ei johda yksityinen säästäminen. Tähän johtaa se, että jos hallituksella on mahdollisuus velkaantumisella siirtää tulevaisuuteen työllisyyttä ja työn tuottavuutta kasvattavat uudistukset, eli ns. rakenteelliset uudistukset, se tekee niin:

Setelirahoitus halvaannutti demokraattisen valtion (AA 22.11.2017)

Julkista velkaantumista ei de-fakto myöskään kanavoida reaalisiin investointeihin (esim. infra, asunnot, pienydinvoimalat…) vaan ns. tulevaisuusinvestointeihin (joka on silkkaa newspeakkia kulutukselle) ja toki mm. Veikkauksen edunsaajille.

Koska taloustieteilijät myös kehuvat EU:n tukipakettia, sekä liputtavat varallisuusveron puolesta, ulostulo eroaaa Matias Mäkysen vastaavasta oikeastaan vain sillä, että jälkimmäisellä on komeat viikset.

Eräs validi huomio Haaparannalla kuitenkin on:

”Lisäksi pitäisi pohtia kannustamia, joiden turvin vanhemmat ihmiset voisivat olla pidempään työelämässä, mutta näistäkään asioista ei oikein haluta keskustella.”

Paras ratkaisu tähän on purkaa koko eläkejärjestelmä (AA 21.3.2016), ja luopua eläkeiän käsitteestä.

Kirjoitukseni otsikko liittyy tähän kommenttiin:

”Tuomala ja Haaparanta korostavat, että he eivät suinkaan suhtaudu velkaantumiseen yliolkaisesti. Velkaantumisesta voi tulla ongelma, mutta on vaikea arvioida milloin.”

Tämän osalta journalistien pitäisi aina esittää taloustieteilijöille kysymys, että mitkä ovat ne keinot joilla maailma voi tulevaisuudessa irtaantua velkaantumisesta, ja mitä niistä seuraa. Koska toistaiseksi tähän kysymykseen ei ole kukaan osannut vastata, vastauksen pitäisi olla:

”Velkaantumisesta tulee ongelma, mutta on vaikea arvioida milloin.”

Tähän auttaisi myös jos taloustieteilijät lukisivat enemmän historiaa – lukemattomat kansakunnat ovat olleet tässä tilanteessa ennenkin, eikä tässä välissä ole keskitty mitään, mikä tekisi tilanteesta erilaisen.

Onneksi maasta löytyy myös valittua linjaa kritisoivia:

Julkistalouden professori arvostelee hallituksen menolisäystä: ”Epätodennäköistä, että meillä olisi kauhean kova lama ensi vuonna” (IS 29.4.2021):

”Useiden medioiden kertomien tietojen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus aikoo ylittää valtiontalouden menokehyksen ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja vielä sitä seuraavana vuonna 500 miljoonalla eurolla.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) julkistalouden professori Roope Uusitalo ei löydä perusteluita tällaisen mittaluokan ylityksille.”

Mutta tästä ei ole suurta hyötyä, koska koska poliitikko tulee aina kuuntelemaan sitä taloustieteilijää, jonka vastaukset miellyttävät häntä – ja jokaiselle löytyy nuoresta tieteestä omansa.

Tästä syystä olisi paikallaan, että taloustiede (Economics) palaisi juurilleen ja ottaisi käyttöön alkuperäisen nimensä: Political economy

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja, varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa sekä kunnallisvaaliehdokas.

0
AmosAhola
Liberaalipuolue Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen 38-vuotias ohjelmistotuotannon diplomi-insinööri, jolla on takana 11 vuotta suomalaisessa teollisuuskonsernissa sekä parissa ohjelmistostartupissa. Viimeisten hallitusten kyvyttömyys vähentää työttömyyttä muuten kuin julkissektorille työllistämällä sai minut mukaan politiikkaan ja Liberaalipuolueen aktiivijäseneksi.

Suomi on todella syvällä suossa, ja ihmettä ei ole varaa enää odottaa.

Liberaalipuolueen Helsingin piirijärjestön varapuheenjohtaja, varavaltuutettu: amos.ahola@liberaalipuolue.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu