Kenellä on oikeus lapseen?

Opetushallituksen selvityksen mukaan peruskoulujen määrä saattaa puolittua vuoteen 2040 mennessä. Syynä on kouluikäisten määrän väheneminen, eli syntyvyyden lasku – teema, josta on viime vuosina puhuttu paljon. Erilaisia keinoja syntyvyyden nostamiseksi on heitetty ilmoille. Yksi on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, nimittäin lapsettomuushoidot ja niihin liittyvät ongelmat. Aihe on lähellä sydäntäni, sillä lähipiirissäni on kokemuksia vastentahtoisesta lapsettomuudesta, hedelmöityshoidoista ja siitä pettymyksestä ja surusta, joka hoitojen epäonnistumiseen liittyy. Asia on monille niin arka ja kipeä, ettei siitä puhuta edes läheisille.

Vuosittain noin 3 000 paria hakeutuu hedelmöityshoitoihin. Vaikka kyse on kansallisessa mittakaavassa melko pienestä joukosta, on kyse kuitenkin tuhansista ihmisistä, joiden elämän palapelistä puuttuu se viimeinen pala. Ihmisistä, jotka haluavat lapsen, mutta syystä tai toisesta se on heille vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Parin viime vuoden aikana tehtiin noin 13 000 hedelmöityshoitoa, joista noin 2 500 eteni lapsen syntymään.

Lapsettomuuden hoito ei ole ilmaista, etenkin jos joutuu hakemaan palvelut yksityiseltä puolelta. Moni saattaa jopa turvautua lainaan, vaikka Kela korvaakin kolmen hoitokerran kuluja sairausvakuutuslain mukaisesti. Julkisella puolella hinta on edullisempi, mutta jonot ovat pitkät ja hoitokertoja on korkeintaan kuusi, kunhan hoidon edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi naisen ikä ja mahdollisuus tulla raskaaksi vaikuttavat hoitoon pääsyyn ja hoitokertojen määrään. Myös aiemmat hoidot huomioidaan hoitomääriä laskettaessa, mikä tarkoittaa, että yksityisellä klinikalla tehdyt lahjasoluhoidot lasketaan mukaan julkisen puolen hoitomääriin. Näin suureksi osaksi omalla rahalla tehdyt hoitokerrat saattavat heikentää mahdollisuuksia onnistua, jos ja kun henkilö vihdoinkin pääsee hoitoon julkisella puolella.

Lapsettomuushoitoja ei myöskään anneta naiselle tai parille, joka tarvitsisi sijaissynnyttäjää. Sijaissynnytys oli Suomessa sallittua vuoteen 2007 saakka, kunnes hedelmöityshoitolaki kielsi sen. Siitä lähtien sijaissynnyttämisen mahdollisuudesta on keskusteltu eri foorumeilla, muun muassa Lääkäriliitto ja Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE ovat ottaneet myönteisen kannan sijaissynnytyksen sallimiselle joissakin yksittäisissä tapauksissa. Nykyinen kielto johtaa tilanteisiin, joissa pariskunnat hakevat apua ulkomailta, jossa jopa kaupallinen sijaissynnyttäminen on mahdollista. Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisen selvittämisestä. Se on hyvä asia. Vielä on paljon tehtävää, jotta jokainen – joka on haluaa ja on kykenevä huolehtimaan lapsesta – saa mahdollisuuden olla vanhempi.

Anette Karlsson

Anette Karlsson

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Finlands svenska socialdemokrater FSD puheenjohtaja. Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Sosionomi (AMK).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu