Aurinkosähkön ongelmat
Käsittääkseni Nobelin saa se, joka keksii sähkön varastoinnin. Näin joskus puhuttiin.
Kaikelle kansalle kerron, että aurinkosähköä ei saa yöllä eikä talvella. Aikoina jolloin sitä eniten tarvitaan.
Toki kevättalvesta voi saada hankiaisista hyvinkin aurinkosähköä.
Aurinkosähkö näillä leveysasteilla ennen kun sähkön varastointi ei ole keksitty ei näyttäydy kannattavana.
”Ylijäämäsähkön myynti
Aurinkopaneelien tuottamaa ylijäämäsähköä voi myydä, jos aurinkosähköjärjestelmä on liitetty sähköverkkoon ja aurinkosähkön tuottaja on sopinut sähkön myyjän kanssa ylijäämäsähkön myymisestä. Sähkön syöttäminen verkkoon on kielletty, ellei sähkölle ole ostajaa. Verkkoon syötetty sähkö mitataan tunneittain verkkoyhtiön sähkömittareilla. Mittaus ei aiheuta lisäkustannuksia tuottajalle.” https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkojarjestelman_kaytto/ylijaamasahkon_myynti
Ilmoita asiaton viesti
”Aurinkosähkö näillä leveysasteilla ennen kun sähkön varastointi ei ole keksitty ei näyttäydy kannattavana.”
Takaisinmaksuaika oli laskennallisesti noin 14 vuotta, kun muutama vuosi sitten tarkistelin.
Mitä enemmän kesällä hukkaa sähköä, sitä kannattavampaa paneelit on … jos ei halua vähentää tuhlausta.
Esim. sähköauto ei auttaisi aurinkosähkön kannattavuutta muutoin kuin kesäloman aikana, edellyttäen että auto lataa päivät ja syöttää sähköä taloon öisin. Toki jos olisi yksi tesla ajossa ja toinen aina latauksessa, heh.
Tämä kesä on ollut poikkeus. Tuttavilla on sähkösopimus jolla he ostavat energian alle 5c/kWh ja myyvät tuottamansa sähkön muutamalla kymmenellä c/kWh. Tuotto on ollut useamman sata euroa per kk. Mutta sähkösoppari on katkolla ensi kuussa.
Noin 7000€:lla saisin optimaalisen aurinkojärjestelmän, takaisinmaksun suhteen.
Akusto tuolle kustantaisi suunnilleen saman verran mutta investointi alkaa mennä turhan suureksi. Akustojen hinnat tullee alas kun sähköautoista alkaa saamaan joutilaita 80% kapasiteetin vanhoja akkuja muutaman vuoden päästä.
Ei paneeleita hankkimalla suuria säästöjä saa aikaiseksi, mutta kaikki päästötön on toki hyväksi ja teollisuudelle riittää silloin puhtaampaa energiaa.
Olisi hyvä kannustin jos verkkoyhtiöt velvoitettaisiin toimimaan ”akkuna” aurinkopaneeleita ostaville. Tai jos edes siirtohinnan verran saisi ”nettomittarointia” eli sen verran kun verkkoon annat, ostetusta sähköstä saisi vastaavan osuuden siirtohinnan hyvitystä.
100% nettomittarointi ei kuulemma ole mahdollista vaikka se kuluttajatasolla olisi ihanata.
Anyway, 50% insinööriyden vuoksi ja 50% carunalle kettuillakseni olen ajatellut viimein ensikesänä laittaa maltillisen aurinkovoimalan. (ellei jokin iso rahareikä tule ennen sitä … esim. maalämpökone on 18v vanha, sen uusiminen/korjuu voi koittaa lähivuosina (2500…6000€))
(Caruna on karuinpia ryssimisen kukkasia suomen politiikassa.)
Ilmoita asiaton viesti
Ni-Fe-akku on paras akku aurinkopaneeleille.
https://riverglennapts.com/fi/battery/86-nickel-iron-battery-or-edison-battery-working-and-characteristics.html
” Ni-Fe-akku on erittäin kestävä akku. Tällä akulla on erittäin korkea toleranssi ylilataukselle, purkaukselle, oikosululle jne. Tämä akku voi toimia yhtä hyvin, vaikka emme lataa akkua pitkään aikaan. Raskaan painonsa vuoksi tätä akkua käytetään niissä sovelluksissa, joissa akun paino ei koske esimerkiksi aurinkoenergian järjestelmää, tuulivoimajärjestelmää jne. Varmuuskopiona. Nikkelirautakennon kestävyys ja käyttöikä ovat paljon korkeammat kuin lyijyakun paristo”
Ilmoita asiaton viesti
Sun linkki ei toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei haittaisi vaikka konservatiivitkin joskus päivittäisivät tietonsa nykypäivään. Aurinkosähkön ja tuulisähkön ylituotannon ratkaisuna on tänä päivänä vihreän vedyn valmistus. Sitä kaipaa teräs- ja kemianteollisuus isoissa volyymeissa varsinkin nyt kun vetyä ei enää voi valmistaa venäläisestä maakaasusta. Kesällä myös jäähdytyksen tarve on kasvanut, joten aurinkosähköä on hyvä tuottaa kun nämä perinteiset sähkölaitokset ovat huoltoseisokissa. Tuulisähköäkin saadaan kesäisin vähemmän kuin talvella. Siksi Suomeen ollaan rakentamassa lähivuosina massiivisia aurinkosähkölaitoksia mm. käytöstä poistetuille turvesoille.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävää vetyhommissa on se että siinä hukkaantuu lämmöksi 60% tuotetusta sähköstä. Eikä fysiikka anna parantamisen mahkuja.
Vety soveltuu vain teollisuuteen.
Parempi hyötysuhde voisi olla lämpö-akut kaupungeissa. Hyötysuhde todella korkea.
Ilmoita asiaton viesti
”Käsittääkseni Nobelin saa se, joka keksii sähkön varastoinnin.”
Keksitty jo. Ja voi vaikka muuttaa energiamuotoa välissä.
”Kaikelle kansalle kerron, että aurinkosähköä ei saa yöllä eikä talvella. Aikoina jolloin sitä eniten tarvitaan.”
Sähköä kulutetaan päivällä enemmän kuin yöllä, että aurinkosähkö on erittäin hyödyllistä.
Vaihtoehtojaja on kaksi:
1. Aurinkosähköjärjestelmä tuottaa päivällä sen mitä minimissään sähköä käyttää joten kaikki tuotettu sähkö säästää sähkölaskussa.
2. Aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sähköä suunnilleen valoisan vuodenajan kulutuksen keskiarvon ja käytetään akustoa tasaamaan kulutuksen vaihtelua.
Tietenkin pitää muistaa että ylimääräistä sähköä voi ohjata kuumentamaan lämminvesivaraajaa, ladata sähköautoa, käyttää ilmastointia tai lämmittää asuntoa että ei sitä akustoa sitten välttämättä tarvitse mahdottomasti siihen kiinteistöön. Näillä sähkönhinnoilla on myös kannattavaa myydä sähköä verkkoon. Aikaisemmin se ei oikein ollut järkevää.
Akustot ovat kyllä kalliita (maksoivat aiemmin aivan liikaa verrattuna sähkön hintaan) mutta eivät pakollisia. Ovat omavaraisuuden kannalta kuitenkin järkeviä. Käytännössä akuston kokoa kannattaa kutistaa samalla kuin maksimoi aurinkopaneelien määrää niin että saa hyödynnettyä itse kaiken sähkön
Ilmoita asiaton viesti
Energimuodon muuttaminen on keksitty 1800- luvulla.
Lämminvesivaraajaan sen lämmöksi lataaminen sen sijaan on hyvä sillä vedellä on korkea ominaislämpökapasiteetti.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja on pääosin oikeassa (”…aurinkosähkö näillä leveysasteilla ennen kun sähkön varastointi ei ole keksitty ei näyttäydy kannattavana.”)
On totta, että yhdyskuntasuunnittelun tasolla vaikuttavaa sähkönvarastointia ei ole ratkaistu. Tarvitaan järjestelmä, joka on hyvin pieni investointi ja jonka kapasiteetti (joko kWh/kg tai nimittäjänä jokin muu merkityksellinen yksikkö kuten investointieuro) ja yksikkökoko (esim. MWh/yö) ylittää huomattavasti nykyiset tekniikat. Myös edullinen säilytysjakso pitäisi olla suuri (esim. vrk, viikkoja tai jopa puoli vuotta).
Yksittäisellekin omakotiasujalle 14-20 vuoden takaisinmaksuajat ovat riski, koska järjestelmä ei helposti siirry muuttoauton mukana ja ostajalla voi olla eri energiankäyttöprofiili. Aurinkosähköplantaasille muutto voi monille olla teknisistä taidoista kiinni? Elämme aikoja, jolloin monilla elämänhallintaan kuuluu hivenen lyhyempi suunnitelmajänne, hyvä jos 5 vuotta olisi kunkin tähtäimessä asuinpaikkojen ja työurien suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Avainjuttu on että ei varastoi sähkönä vaan jossain muussa muodossa.
Veteen menee hyvin paljon lämpöä, kuin myös voi viilentää. Hieman suolaa tms. sekaan niin ominaisuuksia voidaan tehostaa. Eikä sekään ole poissuljettua että toimii eri lämpötila-alueella. Esimerkiksi käsittelee suolaa. Sulanutta suolaa voi kuumentaa hyvin paljon.
Tai sitten se vanha kunnon höyry. Energiaa haaskataan veden höyrystämisessä mutta höyryakku on vanha keksintö. Kotitalouksiin tuollaiset ei toimi.
Kotitalouksissa se on varaava takka, vesitakka, iso lämminvesivaraaja (vaikka 3000L), eristys, arkkupakastin missä vähän jäätä, auton akusto, kiinteistön akusto, akulla varustettu valaisin ja vaikka palju. Sitten kulutuksen säätely energian tuoton ja sähkön hinnan ennusteen mukaan.
Ei näillä nyt puoleksi vuodeksi tehdä varastointia muuten kuin lämmitystä, käyttämällä niinkin hienoa tekniikkaa kuin liiteri täynnä puuta, mutta jos kiinteistö on tehty energiaomavaraisuus ja varastointi huomioiden, sähköä ei välttämättä mene suuria määriä paneelien ohella eikä välttämättä tunnu missään vaikka sähköverkosta saatavaa sähköä ei käyttäisi paljoakaan hintojen ollessa korkeat.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä on aika huono hyötysuhde. Kirjoittajan pääviesti lienee se, että nyky-yhteiskunta ei voi jatkua samanmuotoisena uusiutuvien energialähteiden ja nykyisin tunnettujen varastointimenetelmien varassa, vaan monia prosesseja (liikenne, talous, väestö) on pakko skaalata pienemmäksi ja lokalisoida.
Tiede voi kyllä keksiä jotain. Ja monenlaisia vahoja uuslämmityksiä on, mm. gravitaatiovarastot (vihersähköllä vinssataan puntti ylös, ja alas tullessaan se pyörittää generaattoria; on melko pieni hävikki, mutta isompi kapasiteetti vaatii hurjia järjestelyjä, suolakaivoskuiluja tai monisatametrisiä jymytorneja).
Ilmoita asiaton viesti
Varastoi vettä padon taakse ja käytä vesivoimaan? Saanko ihan oikeasti Nobelin?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kelpaa innovaatioksi.
Kerrotko vielä miten vastauksesi liittyy aurinkovoiman energian säästämiseen?
Ilmoita asiaton viesti
No puhuit varastoinnista, etkä säästämisestä? Lisäksi et pyytänyt innovaatiota, joten mikä meni pieleen? Porttipahka ja Lokka, luultavasti joidenkin sinua ja minua viisaampien ajatuksia? No varmaan inssi tietää? Ja oleellista noilla ei fossiilisilla on säätö voima, kun esiintyy silloin kuin ei tarvita? Ja lisäksi, jos tuulen nopeus puolittuu, tuulivoiman teho tippu potenssiin kolme, joten miten tälläistä vaihtelua korvataan? Ja aurinko sähkö ei tule talvella kun tarvitsee lämmittää, joten säätövoimaa tarvitaan? Ja tiedän, että et puhunut tuulisähköstä…
Ilmoita asiaton viesti
Miten Porttipahta ja Lokka liittyvät aurinkoenergian varastointiin?
Eikö järkevämpää yksinkertaisesti ole tehdä pato, kun alkaa turbiinin avulla aurinkoenergiaa varastoimaan. Näinhä Porttipahta ja Lokka toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkopaneleita on monenlaisia. Myös sellaisia, jotka ottavat energiaa talteen valoisana aikana.
Jo kauan aikaa sitten Suomalainen nais – insinööri/diblomi-insinöri ( muistaakseni) oli kehittämässä uuden sukupolven aurinkopanelia, joka oli siihen aikaan kun se keksittiin tehokkain talteenotto.
Sen jälkeen on tullut vielä tehokkaampia kennoja. Yöllä niistä yksikään ei lataa, tai tuota virtaa.
Hinta voi olla vielä aika korkea. Miten varastoi se riippuu tarpeesta, riittävästi varastointi kapasiteettia.
Nikkeliakut ja tuolla toisaalla mainitut (Ni-Fe-akkut) ovat parhaita ja pitkäkestoisimpia.
Ei tarvita kuin, riittävästi akustoa ja riittävän tehokas inventeri, jonka kautta akkusähkö otetaan käyttöön.
Ylijäämä sähkö myyntiin. Tämä on kallis järjestelmä, mutta hinnastahan ei olut kysymys.
Eli loppupäätelmenä, ei tarvitse enää keksiä.
Esimerkiksi Neste OyJ;n jalostamon hukkalämmöllä voitaisiin lämmittää Porvoon kaupunki kirkkaasti.
Sitä ei ole tähänkään päivään mennessä hyödynnetty Miksi? Kustannukset olisivat liian korkeat lämmön siirtoon.
Eli raha vastaan raha….
Ilmoita asiaton viesti
Onko sellainenkin ammattinimike kuin naisinsinööri? En ole kuullut.
Ilmoita asiaton viesti
Voi pahoittelut kun kirjoitin väärään muotoon. jospa se sinulle on henkilö-insinööri. Kirjoitin tarkoituksella nais insinööri korostaekseni hänen sukupuoltaan. Toinen syy oli tietenkin etten tiennyt että hän vaikka Terttu tai poika nimeltään Päivi 😉
Oikea muoto olisi ollut insinööri nainen tai diblomi insinööri nainen, jos olisin halunnut korostaa hänen naiseuttaan.. Eli päin peetä ! Nykytermeillä molempiin kohtiin henkilö.
Pahoittelut virheestä.
Ilmoita asiaton viesti
Koska ei ole olemassa miessairaanhoitajia ei myöskään naisinsinöörejä.
Sukupuoli ei estä kumpaankaan ammattiin pyrkimistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tämä ollut työhaastattelu. Ehkä uudestisynyneenä ja sitä näköalaa esiintuovana naiseus ja miesnäköalan tuominen on sinulle myrkkyä.
Itse yritin esittää asian, positiivisessa muodossa, jossa yritin tuoda asian esiin…
Mutta jatketaan siitä Nobelin palkinnosta, kun raadissa istut…
Ilmoita asiaton viesti
Kummassakin ammatissa mainittu sukupuoli on aliedustettuna.
Ilmoita asiaton viesti
Ne nykytermein henkilöitä, pitää vielä muistaa että on muun sukupuolen allaolevia.
Siitä syystä en tiedä, kuka on aliarvostettu ja kuka ei ole aliarvostettu.
Minunn arvomaailmaani kuluu molempien sukupuolten arvostaminen ja oikein ilolla nostan esim tämän keksijänaisen, kehittäjän roolin esiin. Koska keksintö oli aikoinaan maailman ykkösluokan uutinen.
En jatka aiheesta enempää…
Ilmoita asiaton viesti
Peruskoulussa luokallani ei ollut yhtään poikaa, joka sai yhtä hyviä numeroita. Yhtä-äkkiä oonkin sitten naistiedemies, niin kyllä se vähän yllättää.
Ilmoita asiaton viesti
No puhuit varastoinnista, etkä säästämisestä? Lisäksi et pyytänyt innovaatiota, joten mikä meni pieleen? Porttipahka ja Lokka, luultavasti joidenkin sinua ja minua viisaampien ajatuksia? No varmaan inssi tietää? Ja oleellista noilla ei fossiilisilla on säätö voima, kun esiintyy silloin kuin ei tarvita? Ja lisäksi, jos tuulen nopeus puolittuu, tuulivoiman teho tippu potenssiin kolme, joten miten tälläistä vaihtelua korvataan? Ja aurinko sähkö ei tule talvella kun tarvitsee lämmittää, joten säätövoimaa tarvitaan? Ja tiedän, että et puhunut tuulisähköstä…
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkosähköähän ei oikeastaan tarvitse varastoida. Sitä kun tuotetaan silloin kun käyttöäkin on eniten.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se on yksinkertaista yksinkertaisimmillaan, myös halvimmillaan. Vastasin itse tuohon varastointi kysymykseen ja paneliasiaan. Yöllä otetaan verkosta ja päivällä tuotetaan itse, ylijäämäsähkö myyntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja toimii myös talvella? Toki jos menee voitolle muulla ajalla…
Ilmoita asiaton viesti
Toimii toki. Tuotto vaan on pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkö tulee töpselistä. Tämä on mielenkiintoinen väite.
Ilmoita asiaton viesti
Kesällä ja päivällä?
Ilmoita asiaton viesti
Höps.
Suurin energiantarve on talvella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin on, ja päiväsaikaan. Yöllä vähemmän.
Aurinkovoima tasaa vuorokauden ajan vaihtelua tehokkaasti.
Talvella ei ole merkitystä, silloin voi esimerkiksi polttaa jotain.
Ilmoita asiaton viesti