Helsinki on kaupunki – mitä tehdä asunnottomuudelle?

Lähdin eilen aamusta kohti pääkaupunkiamme. Sain muutaman tunnin kulumaan, mutta lähtiessäni takaisin minua kohtasi lohduton näky, muutama laitapuolenkulkija nukkumassa penkillä.

Itse mielenterveyskuntoutujana minulle ei tarvitse kertoa, miksi jollain ei ole asuntoa. Asunnon voi saada, mutta sen voi myös menettää. Jos siinä vielä turvaverkot pettää ja tartutaan pulloon, yhtälö on valmis. En halua viisastella, sillä jokaisella on varmasti oma kertomuksensa.

Muistaakseni Suomella on ollut kunnianhimoisia tavoitteita pienentää asunnottomuutta ja hyvä niin. Ongelmana tämä ei ole helpoimmasta päästä, sillä syyt asunnottomuuteen ovat varmasti asunnottomissa itsessään. Silti asunto ensin on lähtökohta, josta on hyvä lähteä. Kukaan ei voi lähteä työstämään mielenterveys- tai päihdeongelmaa kadulta käsin. Koti on jokaisen oikeus!

annakeikko

anna.keikko@gmail.com

Olen Anna Keikko 36-vuotias puolivallaton sinkkunainen.

Oon myös instassa, joten jos kiinnostelee seurata enemmän mun touhuja👇www.instagram.com/nuotinvieressaontilaa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu