Karhunpoika sairastaa, häntä helli käärme!
Miten tähän kuvioon sopii abortti ja eutanasia.
Kirjoitan nyt eutanasiasta. Kun jonkun ihmisten asettaman pisteytyksen mukaan ihminen ei enää ole elinkelpoinen hänet halutaan murhata.
Jossain maissa eutanasia laillistetaan jopa alle 12 vuotiaille lapsille.
Sitten nämä tekopyhät surkuttelevat karhua.
Yhdyn edesmenneen veljeni sanoihin. Eutanasia on suurempi uhka kun maanjäristykset, maailmansota ja tulvat.
”Kirjoitan nyt eutanasiasta. Kun jonkun ihmisten asettaman pisteytyksen mukaan ihminen ei enää ole elinkelpoinen hänet halutaan murhata.”
Hyvin olet perillä asioista, ei ketään ”päästetä päiviltä” eutanasiassa siksi, että”joku toinen määrää niin.”
Eutanasian salliminen tarkoittaa, että potilas itse päättää elämänsä hoitohenkilökunnan avustuksella. Eutanasian vastustaminen on vähä sama, kuin että vakavasti sairaan kipuja ei lievitetä, koska ”kipulääkkeet ovat portti kovempiin huumeisiin.”
Ikä ei kerro terveydentilaa, lapsi voi olla vakavasti sairas, vaikka olisi minkä ikäinen ja tuomittu jopa täydelliseen toimintakyvyttömyyteen. Mitä ihminen haluaa elämältään, jos ei vuorovaikuttaa? Ja mitä tapahtuu, kun tämä vapaus on sairauden takia mahdotonta?
Kuolema on väistämätöntä, se on osa elämän kiertokulkua, karhu ei päättänyt tulla ammutuksi, sen päätti ihminen, siten verrantosi ontuu ja pahasti.
Ilmoita asiaton viesti
Meijän ehkä pitäis muuttaa asennetta siihen mikä on ihmisarvoista elämää. Isotätini makasi sängynpohjalla monta vuotta. Se on siinä iässä ihan normaalia.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti ja toivon mukaan teki sen omasta tahdostaan, toki saatan vähä epäillä. Oman elämänsä päättäminen ei ole koskaan helppoa, vaikka olisi kovissakin kivuissa, mutta auta armias jos olet vielä uskovainen ja pelkäät ”jumalan vihaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Voi sängyn pohjallakin olla ihmisarvoinen elämä.
Oli uskovainen ja pääsi taivaaseen.
Tähän vielä.. Häntä siis hoidettiin koko ajan. Omaiset hoitivat. Hänen elämänsä ei ollut yksinäistä kerrostalokopissa eloa.
Ilmoita asiaton viesti
No kerrostalokoppihöpinä on ihan oma asiansa, mutta toivon mukaan lähti rauhassa.
Ilmoita asiaton viesti
Uskovaiset lähtee rauhassa, koska heillä on sovinto Jumalan kanssa.Rietas on kääntänyt sinulta silmät nurin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se kuolema kääntää silmät yleensä nurin, mutta kiitos nyt joka tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka eutanasia olisi laillistettu, kukaan ei olisi tullut lopettamaan Annan isotätiä ilman tämän omaa tahdonilmaisua.
Sitten kun joku, joka kärsii kivuista ja sairastaa parantumatonta sairautta altakastelevana myttynä ja ainoa kysymys on että eikö voisi jo päästä pois, voidaan lohdutella että leuka pystyyn, toi on ihan normaalia tossa iässä.
Jos taivas olisi olemassa, kaltaisiasi ihmisiä ei sinne pitäisi päästää. Tuo on jotain niin tunteetonta ja julmaa että en ymmärrä tuonkaltaisia olevankaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miten henkiseltä puolelta heikentynyt, ehkä dementoitunut voi tehdä tämän päätöksen?
Ilmoita asiaton viesti
Hoitotahdolla ennen kuin tilanne on päällä.
Jos ihmisellä ei ole enää kykyä tehdä päätöstä, sitten eutanasiaa ei voi tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jos mieli muuttuu?
Ilmoita asiaton viesti
Hoitotahdon voi muuttaa niin monta kertaa kuin haluaa.
Minulla on omakannassa elinluovutus- ja hoitotahto. Minusta saa käyttää tarpeen mukaan kaikki mahdolliset varaosat, ja kirjasin myös tahdon eutanasialle erikseen listatuissa tapauksissa ja siltä varalta, että se on lainsäädännöllisesti mahdollista minun elinaikanani.
Jos muutan mieltäni huomenna, senkun käyn muuttamassa sen sitten.
Edit: Annakin voisi siinä tapauksessa merkitä hoitotahtoonsa eutanasiakiellon omalla kohdallaan kaikissa mahdollisissa tapauksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eli lopulta laitetaan dementoitunut vanhus päättämään.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin? Miten henkiseltä puolelta heikentynyt, ehkä dementoitunut voi tehdä tämän päätöksen?
Juurihan minä selostin, miten päätös tehdään täysissä hengenvoimissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta jos hän haluaa sittenkin elää toisin kuin hoitotahdossa sanotaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä tuolla edellä kyselit että miten henkiseltä puolelta heikentynyt ja ehkä dementoitunut henkilövoi tehdä päätöksen. Nyt hän sitten voi.
Ei tuossa ole oikeasti mitään ongelmaa. Kenellekään ei tehdä tahdonvastaista eutanasiaa (sellainen ei ole edes eutanasia vaan tappo tai murha) ja ihmisen oma tahto pyritään selvittämään. Hollannissa tutkimusten mukaan 0,4 prosenttia on sellaisia, joissa ihminen ei ole ilmaissut eikä kykene ilmaisemaan tahtoaan esim. syvän ja pysyvän tajuttomuuden myötä, kyseessä on yleensä silloin kuoleman nopeutuminen oirelääkitysten myötä.
Eutanasiassa puhutaan elämän päättämisestä tämän oman tahdon mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Surkutelkaa niitä nälkään kuolevia lapsia Jemenessä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kirjoitin hoitotahtoon:ei tarvitse tyhjää makuuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Läheskään kaikki ei elä niin pitkään, että makuutettaisiin. Muistaakseni isotätini eli 90-vuotiaaksi jopa yli. Suurimman osan kuolo korjaa jo ennen.
Ilmoita asiaton viesti
Mummini heitti kinttaat tiskiin 93 vuoden ikäisenä.
Viimeiset vuodet sairaalan vuodeosastolla,pystymättä puhumaan,liikkumaan ect.
Äitini nyt 84,toivottavasti ei tarvitse enää uudelleen nähdä hänen äitin kohtaloa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on varsin valoisa näkymä isotädin viimeisistä vuosista. Äitini puolella on tapa, että vanhat hoidetaan kotona. Mikä siinä ollessa läheisten ympäröimänä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikilla ole mahdollisuutta osallistua vanhempiensa jokapäiväiseen elämään.
Varsinkin kun pitäisi omaa leipääkin tienata satojen kilometrien päässä.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän ne vuodeosastollakin osaa työnsä.
Ilmoita asiaton viesti
Minulta saa vetää letkut pois, ts. ei saa pitää väkisin hengissä.
Ilmoita asiaton viesti
Äitini vietti viimeiset 15 vuottaan pyörätuolissa ja elämästään nauttien.Hän oli 89 vuotiaana sitä mieltä, että oli elänyt jo tarpeeksi. Silloin hän lopetti syömisen ja juomisen.
Kuolema koitti vihdoin viiden vuorokauden jälkeen. Olisin suonut hänelle helpomman lopun
Ilmoita asiaton viesti
Oma läheiseni oli viimeiset kuukaudet sairaalassa kovissa kivuissa silloin kun lääkitykseltä oli hereillä, vailla mitään toivoa päästä koskaan pois muuten kuin jalat edellä. 98-vuotiaana mutta pää valitettavasti pelasi, joka kerta kysyi että miksi ei vaan voi päästä pois ja miksi häntä pitää kiduttaa näin, mitä pahaa on tehnyt. Mitäpä siihen vastaisi, Samassa huoneessa vanhukset vaihtuivat useaan kun kuolleita vietiin pois ja tuotiin uusia kuolevia tilalle.
Lopuksi ”hoitovirheen” kautta pääsi, sairaalassa ”vahingossa” väärä lääke suoneen ja omaiset olivat vain helpottuneita ettei enää tarvitse kärsiä, ettei kukaan selvitellyt virhettä sen enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Hollannissa asuvalta sukulaiseltani lääkäri kysyi, haluaako hän morfiinia sen verran, että nukkuu oikein pitkään.
Hän lähti hyvillä mielin pitkään sairastettuaan perheen saattamana.
Blogisti kertoo olevansa uskovainen. Äitini hoitotiimiin kuului myös uskovaisia. He väittivät äidilleni aina punaviini olevan loppu, hänen pyytäessään lasillisen. Kävin äitini luona lähes päivittäin, joten hän sai haluamansa lasillisen. Useimmin hän ei edes juonut sitä, vaan oli muistona entisistä ajoista.
Luottamukseni erityisen uskonnollisiin ihmisiin on melko vähäinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Luottamukseni erityisen uskonnollisiin ihmisiin…”
Näitäkin on tietenkin moneen junaan. Kunhan eivät sanelisi uskoonsa perustuen miten muiden tahtoa pitää olla kunnioittamatta koska se poikkeaa omasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä ohjetta voisi laajentaa muuhunkin 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Laitoin siihen tuon sanan, erityisen, se kattaa kaikki empatiakyvyttömät jyrkän linjan uskovaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Antamatta jättämiseen voi olla tuhat ja yksi syytä.
Ilmoita asiaton viesti
Äitini menehtyi syövän uuvuttana 83-vuotiaana ilman kipuja erinomaisen kipulievityksen ansiosta, mutta elinikäinen trauma hänelle jäi siitä, kun hänen teini-ikäinen pikkuveljensä kuoli aivokasvaimeen tuskaisten kipujen saattelemana uskovaisten hokiessa vierellä, että ”hän taistelee saadakseen kirkkaamman kruunun” Saatanan sairasta touhua, ei siis ihme, että äitini vannoi isälleni ja minulle, että katsokaa, että hänelle annetaan kipulääkitystä niin paljon että pääsee pois ilman tuskia, pääsi, ja kiitokset siitä Kaarinan terveskeskukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko jättää kuolleet rauhaan. Jos viittaat veljeni adressiin. Hän kuoli 39-vuotiaana ja sairasti skitsofreniaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentillani ei ole mitään tekemistä veljesi kanssa!
Ilmoita asiaton viesti
Okei!
Ilmoita asiaton viesti
Kommentini liittyy ainoastaan blogin otsikkoon. Tunnen toki laulun sairaasta karhunpojasta, mutta olen aina kuullut sanoissa kehoituksen karhunpojan hellimiseen. ”Karhunpoika sairastaa häntä hellikäämme. ”
Ehkä käärme liittyy blogin sisältöön. En tiedä!
Ilmoita asiaton viesti