Kenen älykkyys on 150?
Onko puheenvuorossa muita kuin Ion, jolla on näin korkea älykkyys?
P. S
Tän päivän tulos. En muistanut ulkoa.
Onko puheenvuorossa muita kuin Ion, jolla on näin korkea älykkyys?
P. S
Tän päivän tulos. En muistanut ulkoa.
Jos älykkyysosamääristä puhutaan, olen todennäköisesti nippanappa keskitasoa. Ja mikä kauhistuttavinta, sekin on pelkkä arvaus.
Ilmoita asiaton viesti
Olen parhaillani saanut mensan kotitestistä 128,mutta se ei ole virallinen. Tiedän kuitenkin olevani keskimääräistä älykkäämpi. Vähintään 121.
Ilmoita asiaton viesti
130 kieppeillä olen saanut minäkin, mutta aivan samanlainen tollo kuin muutkin.
Ilmoita asiaton viesti
Älähän kehu. Minä ole vanha haudan partaalla ole ukko, alkanut jo dementoitua, silti joudun oikomaan kun sinä kirjoittelet joskus päättömiä:)
Ilmoita asiaton viesti
Töissä huomasin, että muistini pelaa riittävällä tasolla, kun työkaveri joutu etsimään asioita enemmän kuin minä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olet tehnyt tuon Mensan kotitestin useita kertoja, olet fuskannut. Sen kun voi tehdä vain kaksi kertaa (Mensan virallinen testi).
Itse tuon kotitestin tein kerran (oli Norjan Mensan testi) ja sain kaikki oikein. Se ei kuitenkaan mitannut älykkyyttä vaan ainoastaan matemaattis-loogista ajattelua. Se on vain pieni osa älykkyyden kokonaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni 3 kuukauden tauko riittä enkä tod muistanut vastauksia.
Meikä käy joskus oikeessa testissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtääkseni testin voi tehdä monia kertoja, mutta vain kahdella ensimmäisellä on merkitystä, jos haluaa Mensan jäseneksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mensan testi kylläkin on eri kun tämä kotitesti. Tällä ei pääse mensan jäseneksi.
Ilmoita asiaton viesti
Voitko vielä kertoa, jos sait kaikki oikein, mikä älykkyysosamääräsi oli? Miten sait selville, että kaikki meni oikein?
Ainakaan suomalainen kotitesti ei kerro mitkä vastauksista on oikeita.
Liikuttiinko jossain 180 vai 200 haminoilla?
Ilmoita asiaton viesti
Siitä on jotain kymmenen vuotta aikaa ja silloin tuli maksimit. En enää muista oliko se tyyliin x/x vai maksimin ns. älykkyysosamäärä. Muistaakseni silloin maksimi äo testissä oli 160. Jokatapauksessa silloin testistä näki ainakin, jos oli saanut maksimit. Samoihin aikoihin Suomen Mensasta myös kerrottiin, että se mittaa matemaattisloogisuutta ja on myös paljon muita älykkyyden alueita. Siitä asti olen ollut kiinnostunut tutkimaan älykkyyden alueita.
Ilmoita asiaton viesti
Älyä mitataan.
Olen lukenut, että mensa mietti miten älykkyysosamäärää mitataan ja he kaikista niistä vaihtoehdoista päätyivät juuri kuviopäättelytesteihin.
He siis todella ovat miettineet ja valinneet tämän testin.
Ilmoita asiaton viesti
Kerran vielä. Tuo Mensan testi mittaa matemaattisloogista ajattelua. Se ei mittaa esim. kielellistä ajattelua. Tuon ajattelun voi kääntää älykkyydeksi. Se kuitenkin sisältää myös kyvyn kehittyä, kun taas älykkyys on ilman virikkeitä stabiili.
Ilmoita asiaton viesti
Äly on mitä mitataan. Äly ei lahjakkuus.
Älykkyysosamäärä.
Ei lahjakkuus.
Ei liikunnallinen, luonnontieteellinen tai kielellinen lahjakkuus. Eikä edes musikaalista lahjakkuutta.
Mensa on katsonut, että tämä testi mittaa parhaiten älykkyyttä puutteista huolimatta.
Sen minkä sinä miellät musikkaliseksi älykkyydeksi. Minä miellän musikaaliseksi lahjakkuudeksi jne. En siis älykkyysosamääräksi. Tästä me ollaan koko ajan väitelty.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko 160 tai enemmän..?
Ilmoita asiaton viesti
Äo vaihtelee jopa päivittäin, koska ihmisen vireys vaikuttaa tulokseen jopa paljon.
Kansakoulussa meillä mitattiin aikuisten Mensa -testillä 10v kakaroita. Vanhemmille ilmoitettiin, että tasoni ylitti 140 pistettä. Minulle ei kerrottu. Luulivat, etten ymmärrä.
Vanhemmat saivat ohjeen laittaa parhaaseen kouluun Hesassa. Oppikoulun 1. luokalla olivat kaikki aiemman koulunsa parhaita oppilaita.
Älkää koskaan tehkö tätä virhettä vanhempina. Tavallinen suomalainen koulu on parempi lapselle kuin pinkoja täynnä oleva.
Myöhemmin työpaikoissa mitattiin älynjuoksu koulutusluokan mukaan. Tekniset tekijät skaalattiin diplomi-insinöörien ryhmässä.
Viimeisimmässä testissä olin 45v iässä miljardifirmassa. Sijoitus kerrottiin. Ylädesiili ryhmässä. Mitään testejä ei sen jälkeen tehty. Pelkkä cv riitti.
Äo eikä koulutus kerro mitään merkittävää henkilön tulevasta menestyksestä yritysmaailmassa. On niin paljon muita yhtä tärkeitä kykyjä, ettei älykkyystestillä ole kuin rajattu merkitys.
Tärkeämmäksi kuin huippuälykkyys voi osoittautua sitkeys, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, vastuunotto, omatoimisuus, riskien ottokyky, paineensieto, yleinen terveys, ulkonäkö, persoonallisuus, kyky saattaa tehtävät päätökseen, kyky oppia myös muiden virheistä, motivointitaidot ja sosiaaliset kyvyt ylensäkin sekä kyky luoda luottamusta. Nykyään korostuu sujuvan kielitaidon merkitys useassa kielessä.
Ilmoita asiaton viesti
”Äo vaihtelee jopa päivittäin, koska ihmisen vireys vaikuttaa tulokseen jopa paljon.”
Kyllä.
Kahvin jälkeen aamupäivällä siinä klo 10 varmaan parhaat tulokset.
Illalla klo 22, kun on pari vuorokautta valvonut ja on kuumeessa, tulokset on ihan jotain muuta.
Ilmoita asiaton viesti
”Äo eikä koulutus kerro mitään merkittävää henkilön tulevasta menestyksestä yritysmaailmassa. On niin paljon muita yhtä tärkeitä kykyjä, ettei älykkyystestillä ole kuin rajattu merkitys.
Tärkeämmäksi kuin huippuälykkyys voi osoittautua sitkeys, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, vastuunotto, omatoimisuus, riskien ottokyky, paineensieto, yleinen terveys, ulkonäkö, persoonallisuus, kyky saattaa tehtävät päätökseen, kyky oppia myös muiden virheistä, motivointitaidot ja sosiaaliset kyvyt ylensäkin sekä kyky luoda luottamusta. Nykyään korostuu sujuvan kielitaidon merkitys useassa kielessä.”
Pitää kerrankin olla samaa mieltä Juhan kanssa. Se tekee minut iloiseksi.
Minäkin olen joskus vähän tehnyt niitä testejä, sillee puolihuolimattomasti ja olen menestynyt niissä kohtalaisen hyvin.
En kuitenkaan arvosta testejä, lähinnä sen takia että kun katselee ja tutkailee, vaikkapa näiden blogien kautta, ihmisten mielipiteitä, niin niistä voi kyllä melko hyvin päätellä kuka on älykäs, kuka siis voisi saada testissä hyviä pisteitä, mutta se ei korreloi sen kanssa että hänen mielipiteensä eri asioista olisivat välttämättä parempia kuin niiden mielipiteet joiden älykkyystaso on alempi.
Näyttää myös siltä että älykkäät ovat samalla tavalla manipuloitavissa mielipiteidensä osalta kuin vähemmän älykkäät. Se tarkoittaa sitä että tunteet vaikuttavat mielipiteisiin enemmän kuin se mitattu järki.
Älykkäät ovat myös samalla tavalla itsekkäitä, omahyväisiä, kunnianhimoisia, kostonhaluisia, jne. eli heillä on kaikki tavalliset inhimilliset puutteet ja viat.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä kommentteja, yhdyn niihin.
On kuitenkin mielenkiintoista ja paljastavaa katsoa todella älykkäiden persoonien toimintatapoja ja työskentelyä – ja elämää ylipäätään. Elon Musk on esimerkiksi hyvin hämmentävä tapaus: kiistämättä erittäin älykäs, monilahjakkuus ja toimii usein poikkeuksellisella tavalla.
Erityisen mielenkiintoista on hänen poikkeuksellinen tapansa johtaa organisaatioitaan, jotka siis koostuvat keskimäärin keskimääräisistä ihmisistä. Huippuälykkyys usein tuottaa sosiaalisia vaikeuksia ja organisaatioiden johtamisongelmia, huippuälykäs voi toki olla karismaattinen ihmisten innoittaja mutta myös käsittämätön ja etäinen yksinäinen päätöksentekijä. Elon Musk on onnistunut luovimaan johtajana poikkeuksellisella tavalla. Mutta harva miljardööri jalkautuu lattiatasolle ratkomaan ongelmia kuten hän. Tämä herättää erityistä kunnioitusta.
Linus Thorvalds, Albert Einstein, Nikola Tesla, Isaac Newton ja monet muut – mielenkiintoista on tarkastella näitä henkilöitä persoonallisuuksina eikä ainoastaan heidän erityisosaamistaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Huippuälykkyys usein tuottaa sosiaalisia vaikeuksia ja organisaatioiden johtamisongelmia, huippuälykäs voi toki olla karismaattinen ihmisten innoittaja mutta myös käsittämätön ja etäinen yksinäinen päätöksentekijä.”
Juuri näin, jotta voi menestyä johtajana, pitää olla normaalin älyn lisäksi sellainenkin lahja että pystyy ymmärtämään lahjattomien ihmisten ajatuksenjuoksua jotta tietää mitä heille pitää sanoa jotta ne saa innostumaan. Jos älykäs ei pysty samaistumaan johdettaviensa, alemman älykkyyden omaavien ajatusten tasolle, ei hänestä ole näiden johtajaksi.
Usein keskinkertaisuuksien johtaminen edellyttää suoranaista valehtelua, jota monesti kutsutaan myös populismiksi. Kun ihmiset eivät halua uskoa tosiasioita, heidät saa taipumaan tahtoonsa kertomalla miellyttäviä valheita.
Mutta ei johtajan tarvitse aina älykäskään olla. Myös keskinkertaisuudet voivat selvitä hyvin johtajuudesta. Parempi kuitenkin olisi jos näillä keskiälyä edustavilla johtajilla olisi älykkäitä neuvonantajia, sellaisia johtamistaidottomia älykköjä, jotta sen keskinkertaisen johtajan ei tarvitse pelätä valtansa menettämistä niille älyköille.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f68dd1b0-1b8e-43f2-bf4d-d4ac82b04715
Toivon, että tämä pitäisi paikkansa, että älykkyyttä voisi nostaa aktiviteeteilla.
Mun harrastukset:kestävyysjuoksu, neulominen ja laulaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän liittyen blogi: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timokohvakka/suomalaisten-kansallinen-alykkyys/
”Erään arvion mukaan suomalaisilla on Euroopan korkein älykkyysosamäärä.”
Tämä oli oikeasti masentavaa. Ihmiskunta on ihan kusessa.
Ilmoita asiaton viesti
– Täälläkö voi osallistua Mensan testeihin?
– Kyllä, te reputitte.
– Miksi?
– Koska ei ole kovin älykästä osallistua Mensan testeihin.
Ilmoita asiaton viesti
😊Ootko ikinä kokeillu? Kuulostaa selittelyltä.
Pitää lisätä aktiviteetteja niin äly kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole. 🙂
Mutta mulla on noin 50 prosentin mahdollisuus kuulua keskimääräistä älykkäämpien joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä mulla toinen kehuja! Muistelen että Gaussin käyrässä keskiosa ehkä 60-70 % kuuluu keskitasoon.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on silti 2 %:n mahdollisuus päästä Mensan jäseneksi. Jos järjestö on kuitenkin niin tyhmä, että ei tiedä mitä älykkyyden osa-aluetta se mittaa (ja jättää muut mittaamatta), niin turha tuollaiseen järjestöön on mennä. Ote Mensan valehtelusta tai tietämättömyydestä:
”Mensan toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98% väestöstä.”
Mensan testi mittaa matemaattis-loogista ajattelua, ei mitään muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan minulla on nollan prosentin mahdollisuus päästä jäseneksi sellaiseen yhdistykseen johon en ole hakemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten meillä on jotain yhteistä! 😃
Ilmoita asiaton viesti
On älyllistä epärehellisyytty pitää Mensan testiä älyn mittarina. Se mittaa vain matemaattisloogista ajattelua. Ei mitään muuta älykkyyden osa-aluetta.
Ilmoita asiaton viesti
Se testi on valittu niin, että se mittaisi mahdollista älykkyyttä mahdollisimman hyvin.Tähän on päädytty.
Ilmoita asiaton viesti
Mensan testi mittaa vain ja ainoastaan matemaattisloogista ajattelua, ei mitään muuta. Tuo on vain yksi älykkyyden osa-alue. Tuo Mensan testi ei mittaa lainkaan esim. kielellistä älykkyyttä.
Älykkyys jaetaan usein kahteen päälajiin: Matemaattinen ja kirjallinen. Tyypillisesti älykkyydeltään matemaattisesti suuntautuneet ovat hyviä kaivamaan tietoja ja menevät suoraan asian ytimeen. Kirjallisesti älykkäät osaavat kuvata asioita laajemmin ja moniulotteisemmin. Mitä enemmän on toisessa ääripäässä, sitä kauempana on toista päätä.
Esim. itselläni oli ongelmia gradun kanssa, koska olen matemaattisessa päässä, joten gradu oli ns. valmis kun siitä oli 2/3 määrävaatimuksesta valmis. Sitä sitten piti venyttää ja se oli vaikeaa. Eli olen hyvä tekemään lyhyitä yhteenvetoja ja tutkimuksia (esim. 10 A4), mutta ei minusta kirjailijaksi olisi. Täysin mahdotonta saada jotain niin pitkää ja kuvailevaa aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuule. Mensa on tarkasti miettinyt minkälainen testi mittaa älykkyyttä ja tähän on päädytty.
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyystutkijat ovat eri mieltä. Missä tuo Mensan testi mittaa kielellistä älykkyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuule. Mensa on tarkasti miettinyt minkälainen testi mittaa parhaiten älykkyyttä ja tähän on päädytty.
Tottakai äly vaatii kumppanikseen ahkeruuden, jos haluaa menestyä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko kenties itse keksinyt nämä kaksi älykkyyden muotoa?
Ilmoita asiaton viesti
En ole itse keksinyt. Olen sen kuullut asiassa itseäni pätevämmältä tässä asiassa ja sittemmin asiaan laajemmin perehtyen.
Kannattaa perustua esim. tähän moniälykkyysteoriaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria
Kuinka moneen noista Mensan testi vastaa?
Olen esittänyt sinulle kysymyksiä, mutta et niihin vastaa. En näe mitään syytä enää vastata sinun vahvoihin käsityksiin Mensan testien ”älykkyyttä” mittaavista ulottuvuuksista, kun se ei mittaa kuin yhtä aluetta.
Miksi olisin vastaan matemaattisloogisen päättelyn luokittelua kaiken kattavaksi älykkyydeksi, koska olen siinä todistetusti pätevä? On paperi siitä ja se ei ole Mensantesti. Koska älykkyydellä on monta osa-aluetta!
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit aikasemmin että kaksi osa-aluetta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä väliä, kun olet silti eri mieltä? Okei, siitä jäi sana ”pää” edestä pois, mutta en tiennyt, että tämä blogi vaatii yliopiston tenttien tarkkuutta! Älykäs kykenee ymmärtämään kokonaisuuden vaikka sitä ei hänen eteen yksityiskohtaisesti tuodakaan. Näissä on eri yläalueita joista sitten mennään alemmaksi ja tarkemmaksi.
Nyt en enää jatka, koska menee jankkaamiseksi ja se on säännöissä kielletty.
Ilmoita asiaton viesti
Meissä on varmaan kakkissa eri koktail, mutta mensantesti määrittä älykkyysosamäärää.
Lapsena olin lahjakas suomenkielessä.
Olen musikaalisesti lahjakas.
Ilmoita asiaton viesti
Mensan testi ei ole missään virallisissa psykologisissa testeissä! Psykologiassa on todella paljon erilaiset testit joissa matemaattisloogiset osa-alueet ova vain yksi osa-alue. Mensan testit eivät siellä ole!
Kysy psykologeilta ja psykiatreilta mitä älykkyyn on ja miten sitä mitataan. Et todellakaan kuule sieltä sanallakaan mainittavan Mensantestejä. Se kertoo paljon!
Ilmoita asiaton viesti
Ei niissä testeissä mitata kaikkea lahjakkuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Sain melkein kaikista aineista 9.Pienemmällä vaivalla kuin ikätoverini.
Ilmoita asiaton viesti
https://psykologilehti.fi/alykas-voi-olla-vain-yhdella-tavalla-mutta-taitava-monin-eri-tavoin/
Tässä vähän. Itse olen tottunut kuitenkin luokittelemaan nuo älykkyyden osa-alueet lahjakkuudeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Se ei mittaa lahjakkuutta, vaan älykkyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyys perustuu lahjakkuuteen jota voi kehittää. En tosin missään kirjoittanut lahjakkuudesta vaikka se on älykkyyden perusta. Kirjoitin jotain muuta, miksi Mensan testi ei ole älykkyystesti vaan ainoastaan matemaattis-loogisen älykkyyden testi.
Ilmoita asiaton viesti
Lahjakkuutta on ainakin 5 eri lajia.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän, ja ilman lahjakkuutta ei ole enempää. Sama on älykkyyden osalta. Myös siinä on eri alueita. Mensan testi mittaa vain yhtä niistä.
Ilmoita asiaton viesti
Yritä arvata minun peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo?
Ilmoita asiaton viesti
Ei sillä ole suurta merkitystä, koska suurin osa peruskoulusta perustuu ”hauki on kala” ulkoa opetteluun. Joten peruskoulun todistuksilla ei ole suurta merkitystä siihen mikä on henkilön älyllinen kapasiteetti.
Ilmoita asiaton viesti
🤣🤣🤣Kumma kun muut ei pärjänny yhtä hyvin.
Mihin ns. kielitaito sitten perustuu? Voiko kieliä osata, jos ei opiskele ulkoa sanoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kielten osaaminen ja kielellinen osaaminen ovat kaksi eri asiaa.
Kielten oppiminen suomalaisessa koulussa toki perustuu pitkälti juuri tuohon ulkoa opetteluun, mutta ns. kielikylvyssä oppiminen tulee kuulemisen kautta. Ei yksivuotias opi kieltä sanoja pänttäämällä ja silti tuossa iässä kieliä oppii kaikista parhaiten.
Ilmoita asiaton viesti
Toistan..
Mensa aikanaan pohti minkälainen testi kuvaisi parhaalla mahdollisella tavalla juuri älykkyysosamäärää.
Veikkaan ettei siellä oo ihan tyhmät miettimässä.
Ilmoita asiaton viesti
Toisen haukkuminen tyhmäksi on aika onnetonta, kun olen tuon Mensan testin perusteella erittäin älykäs. Ok olen tehnyt sen vain netissä, mutta siinä oli kaikki oikein ja aikataulussa.
Edelleen kysyn, miten Mensan testi mittaa kielellistä tai kirjallista älykkyyttä?
Lopetan nyt tämän tähän ettei mene jankkaamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en haukkunu ketään tyhmäksi. Totesin että testin laatijat tietävät todennäkösesti älykkyydestä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi vetoat mensan testiin, jos et usko siihen?
Ilmoita asiaton viesti
En vetoa Mensan testiin ja uskon siihen, mutta vain matemaattisloogisena testinä. Edelleen, miten tuo Mensan testi mittaa esim. kielellistä tai kirjallista älykkyyttä?
Ilmoita asiaton viesti
Eikö logiikka ole älyä.
Millä perusteella germaanisen kielen oppiminen suomalaisena on älykkyyttä?
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos opeteltaisiin kiinaa?
Ilmoita asiaton viesti
Äidinkieli oli minulla vahva, mutta vieraat kielet vaikeita.
Ilmoita asiaton viesti
Todellakin noin.
Tiedän kavereita jotka olivat peruskoulun päättäessä siinä ”pahimmassa” murrosiässä ja kiinnosti ihan kaikki muut kuin opiskelu.
Sitten kaveri vitosen keskiarvolla jää luokalleen ja kertaamalla luokan saa kasin keskiarvon, johtuiko se siitä että kaiffarin älykkyysosamäärä yht’äkkiä nousi niin merkittävästi?
Tomin kanssa tässä samaa mieltä ja vielä kärjistäen niin että Mensan testi oikeasti mittaa vain sitä miten pärjäät mensan testissä.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdelle tarttuu kaikki luokassa, toinen on taivaanrannanmaalari, kolmas opiskelee kovasti, kuka on älykkäin?
Viimeinen lauseesi kertoo totuuden kaikessa komeudessaan. Ihmisiä tarvitaan niin moneen asiaan ja aika harvassa ”yliälykäs” on hyvä. Miksi muuten linnan juhlissa ei ole suhteessa yhtä paljon siivoojia kuin televisiosta tuttuja näyttelijöitä?
Ilmoita asiaton viesti
Koska siivoajia ei yleensä kutsuta linnanjuhliin, mutta näyttelijöitä kutsutaan. Ammatinvalintakysymys.
Poikeuksena Auri.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo ole ammatinvalintakysymys vaan valintakysymys mikä taas kertoo valitsijan populismista. Onko siivooja merkityksettömämpi kuin näyttelijä? Tuo kirjoittamasi on aika paksua.
Ilmoita asiaton viesti
Koska näyttelijöitä arvostetaan yhteiskunnassa enemmän kuin siivoojia.
Näyttelijä voi olla megatähti. Harva siivooja on.
Ilmoita asiaton viesti
Joku voi opiskella kovasti, mutta omalla kapasiteetillaan pääsee seiskaan kun toinen vetäsee ysin huomattavasti pienemmällä vaivalla.
Maalari voi olla visuaalinen ihminen, mutta se ei välttämättä kerro hänen älykkyydestä. Tosin voi korreloida, kuten musikaalinen lahjakkuuskin.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kansanedustajat on kaikki linnanjuhlissa. Tai miksi juhlissa on enemmän johtajia kuin duunareita.
Ilmoita asiaton viesti
Kokeile testin tekemistä.
Kyse ei tässä ole ihan samasta asiasta, kun koulumotivaatiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Sekotat älykkyyden ja lahjakkuuden toisiinsa, vaikka ne on eri asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä toit lahjakkuuden keskusteluun. Tiedän kyllä noiden termien eron.
Ilmoita asiaton viesti
Koska väitit, että mensan testi ei kuvaa älykkyysosamäärää.
Ilmoita asiaton viesti
Mensan testi mittaa älykkyyden YHTÄ osa-aluetta, mutta vain yhtä. Siitä ei voi vetää kokonaisjohtopäätöstä yleisestä älykkyydestä. Olen todistetusti testattu psykologisesti ja olen erinomainen matemaattis-loogisesti ja kokonaisälykkyydeltä erinomainen tai vähintäänkin hyvä. Kuten aikaisemmin kirjoitin, on minulla ongelma esim. pidempää tekstiä kirjoittaessa ja varsinkin laajemmassa kuvailussa. Mensan testi on minulle helppo, kuten kerroin, että olen sen netissä tehnyt ja kaikki meni oikein ja aikataulussa.
Ilmoita asiaton viesti
Sekoitat edelleen älykkyyden ja lahjakkuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Voin kertoa, että olin luokan paras ainekirjoittaja peruskoulussa, koska luin lähikirjaston kaikki nuorten kirjat.
Ilmoita asiaton viesti
”Se kuvaa yhtä älykkyyden(lahjakkuuden) osa-aluetta”
Testi on tehty siten että se kuvaisi älykkyysosamäärää ei lahjakkuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä äly on?
Kykyä hoksata ja löytää yhtäläisyyksiä, logiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulta itseltäni jäi ala-asteella tajuamatta, että englannin ja suomen kieli ei toimi samalla lailla. Lisäksi meillä ei ollut televisioo kotona.
Ilmoita asiaton viesti
Jopa kemiassa täytyy tietyt perusasiat osata ulkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Voin kertoa, että olin luokan paras ainekirjoittaja peruskoulussa, koska luin lähikirjaston kaikki nuorten kirjat.
Ilmoita asiaton viesti
Mittaako lukuharrastus mielestäsi älykkyysosamäärää.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan aihe kiehtova joten pakko tulla jaaritteleen. Olen aikanaan tehnyt kaksikin mensan älyjumppaa. Toisesta sain 138 pistettä ja toisesta 141 joka imartelee edelleen. Joskin osan arvasin – onnekkaasti.
Omasta älystäni tiedän että omaan norsunmuistin. Jos mikä tahansa aihe sivuaa sellaista jossa muistinkätköjä voi hyödyntää, olen ylivoimainen keskustelija ja tiedän kaikesta kaiken. Mutta silloin kun törmää uuteen ja outoon jossa aiemmin opitusta ei ole hyötyä, ilmenee että olen parhaimmillaankin keskitasoa ts. suurta enemmistöä. Tämä on se syy miksi voin ällistyttää puhumalla kaksoisrakokeesta mutta Netflixin asentaminen vei alun kolmatta päivää
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin voin kertoa, että minulla nuorena oli hyvä muisti. Lääkkeet kuitenkin vei sen samoin kuin kielellisen hahmotuskyvyn. Huomasin töissä, että muistini silti on riittävä.
Ilmoita asiaton viesti
On hienoa kun tältä palstalta voi lukea suurten huippunerojen ajatuksia. Kaikista suurin ja nerokkain on Albert Einsteiniakin viisaampi Savorinen Kuopiosta. Hän on paljastanut mm. maailmankaikkeuden salat. Ei ole vetäviä voimia vaan ainoastaan työntäviä voimia kosmoksessa
Mutta olisi mielenkiintoista tietää mitä uutta palstan muut nerot ovat itse keksineet.
Ilmoita asiaton viesti
Älyä mitataan.
Olen lukenut, että mensa mietti miten älykkyysosamäärää mitataan ja he kaikista niistä vaihtoehdoista päätyivät juuri kuviopäättelytesteihin.
He siis todella ovat miettineet ja valinneet tämän testin.
Ei se aukoton ole, mutta kertoo älykkyydestä parhaiten(ei esimerkiksi liikunnallisesta lahjakkuudesta tai muista lahjakkuuden lajista)
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, hän on älykäs ihminen, silti joudun usein ihmettelemään hän älyttömyyksiään. (Tämä oli itsellinen ajatus.)
Lisäys yllä olevaan tekstiin liittyen: … kuten vaikkapa tämä blogi.
Ilmoita asiaton viesti
Hauska aihe, joskus parikymppisenä tein testin ja sain 128 tulokseksi, ihan hyvin voin tunnustaa että osa vastauksista meni arvaamalla oikein.
Koska ollaan aiheessa niin Sundbergin ja Keikon nahistelu mensan testin pätevyydestä kertoo aika paljon molemmista osapuolista. Luin heidän kommentit ja ennen kuin lähdin itse kommentoimaan otin selvää mitä mensan testi mittaa ja myös mikä on tämän päivän älykkyyden määritelmä, siis ne missä molemmat osapuolet epäonnistuvat keskustelussaan tuomaan esille. Joten käytin älyni rippeitä nopeaan googletteluun ja löysin mensan sivut jossa ihan suoraan kerrotaan ratkaisu tuohon riitaan.
”Älykkyyden osa-alueet korreloivat keskenään
Mitattavien kognitiivisten kykyjen, kuten kielellisen taitavuuden, päässälaskun, loogisen päättelyn sekä tilan- ja liikkeen tajun, on havaittu vastaavan toisiaan hyvin eri henkilöillä. Erilaiset kyvykkyyden lajit siis korreloivat keskenään.
Tätä kognitiivisten kykyjen taustalla vaikuttavaa yhteistä tekijää kutsutaan psykometrisessä älykkyystutkimuksessa yleiseksi älykkyystekijäksi eli g-tekijäksi (general intelligence factor). Kun älykkyystestauksessa keskitytään g-tekijään, voidaan yksilön älykkyyttä mitata varsin tarkasti ja luotettavasti.
Älykkyystestit pyrkivät määrittämään juuri tämän yleisen älykkyystekijän tason ja ilmoittamaan tuloksen ÄO-arvona. Älykkyysosamäärä näyttää korreloivan kohtalaisesti jopa aivojen kokoon ja hermosolujen johtumisnopeuteen.”
Tunnen itseni tämän suorituksen ansiosta ainakin näitä nahistelijoita ”älykkäämmäksi”
Todellisuus voi olla aivan eri, netti kun on omasta mielestä kehno paikka päätellä kenenkään älyä.
Ilmoita asiaton viesti
Luin saman, mutta itselläni oli mielikuva, että kyllä se testi on aika huolellisesti suunniteltu.
Ilmoita asiaton viesti
Olikohan joskus 1970-80 lukujen vaihteen tienoilla kun tuli tehtyä, Valitut Palat -lehdessäköhän se oli, niin lähes sanasta sanaan ilmoittivat tuloksen, ettei testeissä ilmeisestikään ole tapahtunut neljän kymmenen vuoden aikana juurikaan kehitystä… prosentti oli tuolloin 98%, mikä viittaisi siihen, että mittaus olisi tarkentunut desimaalin verran 😉
Ilmoita asiaton viesti
So what?
Tiedän oman muinaisen tulokseni. On se keskiarvosta poikkeava, mutta ei sillä ole suurta merkitystä arkielämässä. Kapakan pöydässä vìisastellessa se voi olla jonakin, putkea kiilloittavana aamulla kello kymmenen.
Mensa ei kiinnosta, ei enää se kapakkakaan. Naiset, moninaisuudessaan, noin teoriassa. Se tippaleipä.
Ja genealogia.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f68dd1b0-1b8e-43f2-bf4d-d4ac82b04715
Mua kiinnostaa parantaa tulosta. Siks että mielenkiinto riittää eri harrastuksille.
Ilmoita asiaton viesti
Mua kiinnostaa solmut, pleissaaminen, nyt uutena sorvailu. Kätteni työ, noin yleensä. Puuta ja köyttä.
Fiinisti sanottuna olen vahvoilla spatiaaliajattelussa… ja hyväpäinen.
Vaimoni puhelinnumeroa en muista. Kun aina voi kysyä.
Ilmoita asiaton viesti
Tein joskus vuosia sitten amerikkalaisen älykkyystestin ulkomaalaisena ei-englanninkielisenä ja sain tulokseksi 150. Kaikkien aikojen ylivoimainen huippuni.
Nauratti.
Mutta noin muuten, paljon hyödyllisempi olisi älyttömyystesti, eli kuinka hyvin osaa välttyä suurimmilta typeryyksiltä. Tälle olisi todellista käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Tein jonkun aikaa sitten ihan piruuttani ensimmäistä kertaa seniilinä 60 vuotiaana kännissä tulos 116 aika ei ihan riittänyt 2 tehtävää jäi vastaamatta.
Ilmoita asiaton viesti